Siirry sisältöön
Yleinen

Kuraattori auttaa avaamaan lasten ja nuorten arjen solmuja

Tulkki lasten ja vanhempien sekä opettajan ja oppilaiden välillä. Aikuinen, joka pitää huolta, että lapsen ääntä kuullaan. Näin kuvailevat kuraattorit työtään Pohjanmaan hyvinvointialueella.

On harvinaista, että viisi koulukuraattoria istuu saman pöydän ääreen. Emilia Sandvik, Maiju Bergdahl, Malin Muukkonen, Mats Bergvik ja Tanja Forslund ovat kollegoita, mutta tekevät kukin työtään eri kouluilla. Silti lapset ja nuoret, joita he kohtaavat työssään, painivat hyvin samanlaisten haasteiden kanssa, olivatpa he Vaasasta tai Korsnäsistä.

Koulukiusaaminen ja ihmissuhteet, matala itsetunto ja yksinäisyys ovat tavallisia teemoja, joiden käsittelyssä lapset ja nuoret tarvitsevat kuraattorin apua. Poissaoloihin puuttuminen avaa usein vyyhdin, jonka taustalta löytyy joku toinen ongelma, jonka käsittelyssä kuraattori voi auttaa.

Koulukuraattori on myös opettajien tukena ja auttaa ratkomaan esimerkiksi luokassa syntyneitä ongelmatilanteita.

Vaikka ammattinimikkeessä on sana koulu, auttaa kuraattori myös tilanteissa, jotka eivät välttämättä liity pelkästään kouluun ja opiskeluun. Koulukuraattori voi tukea lasta ja nuorta esimerkiksi vanhempien erotilanteessa tai jonkun perheenjäsenen sairastuessa. –

– Lasten kanssa ei aina pysty keskustella samalla tavalla kuin nuorten kanssa. Silloin on tärkeämpää, että olen läsnä ja kuuntelen, Mats Bergvik kertoo.

– Myötätuntoinen ja hyväksyvä kohtaaminen, tunteiden oikeaksi vahvistaminen on tärkeää. Tarvittaessa arvioimme koululaisen ja opiskelijan tuen tarpeita ja ohjaamme oikeaan palveluun, Maiju Bergdahl jatkaa.

Rohkeasti luotettavan aikuisen luo

Alakoulussa oppilaat tulevat kuraattorin juttusille usein opettajan tai vanhemman kehotuksesta. Kuraattorit rohkaisevat myös vanhempia ottaman yhteyttä matalalla kynnyksellä. Jos mieltä painaa joku lapseen liittyvä asia, se tuskin on vähäpätöinen tai merkityksetön.

Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tulevat kuraattorin luo myös oma-aloitteisesti, mutta hieman arastellen.

– Oppilaat tulevat ovelleni sanoen, että ei tää nyt ole niin iso asia, mutta onko sulla aikaa, Emilia Sandvik kuvailee.

Mutta juuri lasta ja nuorta varten kuraattori on paikalla.

Ei tää nyt ole niin iso asia, mutta onko sulla aikaa?

– Työajastamme suurin osa pitäisi käyttää ennaltaehkäisevään työhön, jotta tavoittaisimme isot joukot. Mutta kyllä suurin osa työajasta menee jutellessa yksittäin lasten ja nuorten kanssa, Tanja Forslund kertoo.

Tilastollisesti lapset ja nuoret voivat kuitenkin Pohjanmaalla hyvin. Vaikka kuraattorit työssään käsittelevät vaikeita aiheita ja vastoinkäymisiäkin, pitävät he tärkeänä nostaa esiin myös asioita, jotka ovat lasten ja nuorten elämässä hyvin.

– Meillä on herttaisia, fiksuja, empaattisia ja kykeneviä nuoria. He ovat avoimia ja heidän kanssaan on helppo saada muutosta aikaan, Maiju Bergdahl kehuu.

Koulukuraattorit Pohjanmaan hyvinvointialueella

Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee noin 60 koulukuraattoria aina esikoulusta toisen asteen oppilaitoksiin.

Kuraattorit siirtyivät kunnista hyvinvointialueelle asteittain, mutta viimeisetkin tulivat hyvinvointialueen työntekijöiksi vuodenvaihteessa.

Valtaosassa kouluista työskentelee vain yksi kuraattori, mutta he tekevät tiivistä yhteistyötä opettajien ja koulun muun henkilökunnan, terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten, sekä esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja poliisin kanssa.

Kuraattori on aina vaitiolovelvollinen, eikä ilman lapsen tai nuoren lupaa kerro käydyistä keskusteluista vanhemmille tai opettajille.

Ilo palautuu vähitellen

Kun korona-aika alkoi reilut kolme vuotta sitten, katosivat lapset ja nuoret myös kuraattorien tutkasta.

– Silloin oli pelottavan hiljaista, Emilia Sandvik muistelee ja tiivistää kollegoiden ajatukset.

Osalle oppilaista oli helpotus opiskella korona-aikana kotona, mutta erityistä tukea tarvitsevien tilanne heikkeni. Rutiinit rikkoutuivat ja kouluympäristössä tapahtuva kanssakäyminen ei enää pitänytkään nuoria kiinni opiskelussa.

– Jokin asia meni parempaankin, sillä kiusaamistapaukset vähenivät, kun siirryttiin etäopetukseen, Mats Bergvik toteaa.

Ensimmäisen vuoden jälkeen kuitenkin lasten ja nuorten ahdistuneisuus lisääntyi, eikä mielenterveyspalveluita pystytty riittävästi tarjoamaan niitä tarvitseville.

Paluu lähiopetukseen oli monelle vaikeaa. Malin Muukkonen toteaa, että lasten ja nuorten ryhmässä toimimisen taidot heikkenivät koronan aikana, minkä kanssa tehdään nyt aktiivisesti töitä. Pelkkä isossa ihmisjoukossa oleminen on monille edelleen hankalaa.

– Mutta nyt on jo saatu viettää penkkareita ja vanhaintansseja. Ilo on alkanut tulla takaisin, Muukkonen hymyilee.

Koulukurattorin työstä kertoivat

Emilia Sandvik, koulukuraattori Yrkesakademi Österbotten (Vanha Vaasa) ja Mustasaaren yläkoulu
Maiju Bergdahl, koulukuraattori, Vamia
Malin Muukkonen, vastaava kuraattori, Pedersören alakoulu ja esikoulu
Mats Bergvik, koulukuraattori, Maalahden ja Korsnäsin alakoulut ja esikoulut
Tanja Forslund, vastaava kuraattori, Maalahti ja Korsnäs, esikoulut, ala- ja yläkoulut sekä lukio