Opiskeluhuolto – kun lapsi tai nuori ei voi hyvin

Energiajuomat sisältävät yleensä:

• Kofeiinia: Piristävä vaikutus, mutta voi aiheuttaa sydämentykytystä ja univaikeuksia.
• Sokeria: Antaa energiaa, mutta voi johtaa verensokerin heilahteluihin ja painonnousuun.
• Tauriinia ja guaranauutetta: Lisäävät piristävää vaikutusta, mutta niiden vaikutusmekanismeista ei ole riittävästi tutkimustietoa
• Vitamiineja ja muita lisäaineita: Sisältävät pieniä määriä.
• Energiajuomat ovat nuorten suosikkeja, mutta niiden käyttöön liittyy riskejä.

Energiajuomien vaikutukset nuoriin

• Lyhytaikaiset vaikutukset:
  • Piristävät hetkellisesti, lisäävät sekä suoritus- ja keskittymiskykyä pieneksi ajaksi.
  • Voivat aiheuttaa sydämentykytystä, hermostuneisuutta ja univaikeuksia.
• Pitkäaikaiset vaikutukset:
  • Liiallinen kofeiinin määrä voi aiheuttaa unihäiriöitä ja riippuvuutta.
  • Sokeripitoiset energiajuomat lisäävät ylipainon riskiä ja hampaiden reikiintymistä.
  • Energiajuomien säännöllinen käyttö voi aiheuttaa sydän- ja verisuoniongelmia.
  • Kofeiinin ja alkoholin käyttäminen yhdessä on vaarallista.

Miksi energiajuomat eivät sovi nuorille?

• Nuorten aivot ja elimistö ovat vasta kehitysvaiheessa, joten ne ovat herkempiä kofeiinille ja muille ainesosille.
• Energiajuomien sisältämä suuri määrä kofeiinia voi aiheuttaa nuorille vakavampia haittavaikutuksia kuin aikuisille.
• Energiajuomien säännöllinen käyttö voi aiheuttaa uniongelmia ja haitata koulunkäyntiä.

Mitä vaihtoehtoja energiajuomille on?

• Janojuomana vesi on paras.
• Hedelmissä ja vihanneksissa on luonnollista energiaa ja vitamiineja.
• Terveellisiä välipaloja ovat esim. pähkinät, jogurtti tai täysjyväleipä.
• Riittävä uni.

Nuorena keho kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia. Liikunnasta saa voimia, jotka auttavat voimaan hyvin, jaksamaan paremmin ja nauttimaan elämästä täysillä.

Miksi liikunta on tärkeää nuorelle?

• Vahvistaa kehoa: Lihakset, luusto ja sydän vahvistuvat.
• Parantaa mielialaa: Liikunnasta syntyy endorfiineja, jotka auttavat tuntemaan olon onnelliseksi ja energiseksi.
• Vähentää stressiä: Liikunta laskee stressiä ja auttaa rentoutumaan.
• Parantaa unenlaatua: Liikunta parantaa unen laatua ja auttaa nukkumaan paremmin.
• Lisää itsetuntoa: Liikunnasta tulee vahvempi ja itsevarma olo.
• Edistää sosiaalista elämää: Liikunnan kautta voi tavata uusia ihmisiä ja viettää aikaa ystävien kanssa.
• Lisää perheen yhtenäisyyttä ja vahvistaa sekä lapsen että vanhemman jaksamista, kun perhe yhdessä harrastaa liikuntaa.

Millaista liikuntaa nuoren kannattaa harrastaa?

• Reipasta liikuntaa vähintään tunti päivässä: Ei tarvitse juosta maratonia joka päivä. Tärkeintä on, että syke nousee ja hengästyy hieman. Kävely, pyöräily, tanssi, uinti, pallopelit – ovat hyviä vaihtoehtoja.
• Lihaskuntoharjoittelua 2–3 kertaa viikossa: Kuntosali, kehonpainoharjoittelu, kiipeily, tanssi – vahvistaa lihaksia ja luustoa.
• Monipuolista liikuntaa: Kannattaa kokeilla erilaisia lajeja ja silloin voi löytää oman suosikin. Liikunnan ei tarvitse olla kallista. Lähde ulos luontoon, kävele, pyöräile tai kokeile portaiden nousua hissin sijaan. Netistä löytyy myös valtava määrä ilmaisia treenivideoita, joita voi tehdä kotona.
• Kannattaa tutustua oman kunnan tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin. Monet kunnat tarjoavat edullisia tai ilmaisia liikuntaryhmiä nuorille. Myös harrastamisen Suomen malli tarjoaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia lajeja koulupäivän yhteydessä.

Muista!

• Liikunnan ei tarvitse olla suorittamista, vaan hauskaa tekemistä.
• Jokainen askel on voitto!
• Liikunta on investointi omaan hyvinvointiin!

Lapsen/nuoren ruokailu

• Lapsen/nuoren kasvulle ja kehitykselle ovat tärkeitä säännöllinen ja monipuolinen ruokailu. Nuori voi tehdä omia päätöksiään syömisestään, se kuuluu murrosikään.
• Vanhempien kannattaa varata nuorelle terveellisiä välipaloja koulun jälkeen. Nuori saattaa kertoa, ettei aina syö koulussa, jolloin siitä ei tarvitse huolestua. Jos nuori syö harvoin koulussa, silloin siihen kannattaa puuttua.
• Myös energiajuomista ja karkin syönnistä on hyvä sopia nuoren kanssa. On hyvä puuttua ajoissa nuoren syömiseen, jos ruokailutottumukset huolestuttavat vanhempia.
• Nuorelle terveellinen ruoka sisältää täysjyväviljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia.
• Suosituksena on syödä kalaa, kohtuullisesti siipikarjaa, jonkin verran punaista lihaa sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita. Näin nuori saa tarpeeksi vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja.
• Kaikille 2–17-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisä ympäri vuoden.
  

 Lähde: THL-Ravitsemussuositukset

Hyvät yöunet ja säännöllinen päivärytmi auttavat nuorta jaksamaan ja voimaan paremmin. Kun nuorella on rutiinit, joista hän pitää kiinni, niin mieli ja keho tietävät, mitä odottaa ja se helpottaa nukahtamista ja hereillä pysymistä.

Paljonko unta tarvitaan?

• Useimmat nuoret tarvitsevat noin 8–10 tuntia unta yössä.
• Murrosiässä unta tarvitsee paljon, joten aamut voivat tuntua erityisen tuskaisilta.
• Jos unirytmi on mennyt sekaisin, se voi lisätä stressiä ja tehdä arjesta hankalampaa. Rytmin voi palauttaa heräämällä joka aamu samaan aikaan ja menemällä ajoissa nukkumaan.

Päivärytmi kuntoon – näin tuet hyvää unta

• Säännölliset ruokailut auttavat pitämään energiatasot tasaisena.
• Riittävä lepo ja uni luovat perustan kaikelle muulle.
• Liikunta auttaa purkamaan energiaa ja parantaa unenlaatua.
• Mielekkäät aktiviteetit, kuten opiskelu ja harrastukset, tuovat sisältöä päivään.
• Ystävät ja perhe tuovat henkisiä voimavaroja.
• Muista tehdä niitä asioita, joista nautit.

Mitä tehdä, jos uni ei tule?

• Joskus uni ei vain tule, vaikka kuinka yrittäisi. Unettomuus on yleistä, ja sen taustalla voi olla monia syitä, kuten stressi, epäsäännöllinen unirytmi tai jopa tietyt juomat.

• Jos uniongelmat jatkuvat kauan tai häiritsevät arkeasi, älä jää yksin. Jos omat keinot eivät riitä, hae apua terveydenhuollosta tai muista nuorille suunnatuista palveluista.

Murrosikä

• Murrosikä alkaa noin 8-14-vuotiaana. Kehitys on hyvin yksilöllistä. Usein murrosikä alkaa samoihin aikoihin kuin nuoren vanhemmilla.
• Nuoren keho muuttuu ja tunteet ailahtelevat. Murrosikä voi olla vanhemmille raskasta aikaa, koska nuorta saattavat ärsyttää pienetkin asiat. Toiset nuoret voivat olla vaisumpia, mutta silti he painiskelevat vaikeiden tunteiden kanssa.
• Vanhempien kannattaa antaa nuorelle tilaa ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Nuori ei ole enää lapsi, mutta hän ei ole vielä aikuinen eli hän tarvitsee edelleen rakkautta ja rajoja.

Tyttöjen murrosiän muutokset

• Murrosikä alkaa tytöillä yleensä aikaisemmin kuin pojilla. Fyysinen kehitys kestää tytöillä noin neljä vuotta.
• Ensimmäisenä alkavat kasvaa rinnat, kun estrogeeniä muodostuu munasarjoissa. Seuraavaksi häpykarvoitus alkaa kasvaa, iho rasvoittuu ja pituuskasvu kiihtyy. Lantio levenee, vartalon muodot pyöristyvät ja rasvakudos lisääntyy.
• Tytöillä suurin muutos on kuukautisten alkaminen voimakkaimman kasvupyrähdyksen jälkeen. Kuukautiset alkavat yksilöllisesti; toisilla ne alkavat jo 9-vuotiaana ja toisilla vasta 17-vuotiaana. Kuukautiset ovat aluksi epäsäännölliset, mikä on normaalia.

Poikien murrosiän muutokset

• Pojilla pituuskasvu kiihtyy ja heille voi tulla kymmenen senttimetriä pituutta vuodessa. Kasvupyrähdys kestää yleensä kaksi vuotta.
• Fyysisiä muutoksia ovat: ääni madaltuu, iho rasvoittuu, hienhaju voimistuu, lihakset kasvavat ja paino nousee. Poikien pituuskasvu päättyy noin 18-vuoiaana. Poikkeuksellisesti jotkut pojat voivat kasvaa vielä armeijapalveluksensa aikana 18–20-vuotiaina.
• Kivekset alkavat kasvaa murrosiän alussa, minkä jälkeen penis ja häpykarvoitus kasvavat vuotta myöhemmin. Yölliset siemensyöksyt ja erektio alkavat noin 13,5-vuotiaana.
• Parranalku ja kainaloiden karvoitus ilmaantuvat noin 16–18-vuotiaana.
• Pojat kehittyvät fyysisesti lyhyemmässä ajassa kuin tytöt. Pojille äänenmurros on suurimpia muutoksia, koska ääni voi vaihdella hallitsemattomasti.

Murrosikä Nuortennetti mll.fi

Nuoren mieli

• Murrosikä alkaa hyvin yksilöllisesti vaihdellen ala-asteelta yläkoulun viimeiselle luokalle.
• Murrosikäisellä on tunnekuohuja ja itsenäistyminen alkaa.
• Fyysinen kasvu ja kehon muutokset hämmentävät nuorta. Samaan aikaan oma ajattelu ja seksuaalinen identiteetti kehittyvät.
• Suhde omiin vanhempiin muuttuu voimakkaasti. Fyysinen kehitys etenee nopeammin kuin psyykkinen kehitys.
• Nuoren aivot kehittyvät voimakkaasti murrosiässä jatkuen 25-vuotiaaksi asti. Tämän vuoksi nuoren aivot tarvitsevat harjoitusta.
• Nuoren ajatukset muuttuvat, hän kehittyy omaksi persoonaksi, jolla on omat mielipiteet. Nuori suhtautuu ympäristöönsä kriittisesti ja hän pitää vahvasti kiinni omista näkemyksistään, jotka saattavat olla hyvin mustavalkoisia. Nuori saattaa tuntea olonsa ahdistuneeksi ja surulliseksi.

• Murrosikäiselle kaverit ovat tärkeitä, ja heidän kauttaan nuori opettelee ihmissuhdetaitoja.
• Kodin ulkopuoliset mallit tarjoavat nuorelle vaihtoehtoja arvojen, elämäntapojen ja uskomisen tavoista. 15–17-vuotiaana nuori oppii tarkastelemaan asioita eri näkökulmista, jolloin ehdottomuuden tilalle tulee suvaitsevaisuutta.

Lapsen keskittymiskyvyn haasteet voivat tulla esille monin eri tavoin:

• Lapsi on ylivilkas ja liikehtii koko ajan.
• Lapsi uppoutuu omaan maailmaansa ja on hajamielinen.
• Lapsi reagoi voimakkaasti uusiin tilanteisiin.
• Lapsi ei keskity läksyihin eikä arkisiin toimintoihin.
• Lapsi tarvitsee paljon tukea kotona ja koulussa.

Levottomuuden ja keskittymiskyvyn puutteen taustalla voi olla:

• Perheen ongelmat (mielenterveys, talous, väkivalta)
• Univaikeudet
• Arjen stressi, yksinäisyys ja kiusaaminen
• Lapsi on ahdistunut ja peloissaan
• Oppimisen haasteet
• ADHD
• Fyysiset syyt, kuten päänsärky, kivut tai heikentynyt kuulo.
• ADT eli hankinnainen keskittymiskyvyn puute esim. arjen kiireisyys, opiskelun vaatimukset tai runsas älylaitteiden käyttö

Jos lapsen keskittymisvaikeudet ovat jatkuneet pitkään, ja lapsella on vaikeuksia koulussa, on hyvä ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon.

• Kiusaamista voi tapahtua sekä koulussa että vapaa-aikana. Kiusaamisesta puhutaan silloin, kun se on jatkuvaa.
• Kiusaaminen voi olla fyysistä esim. lyömistä tai potkimista ja henkistä esim. haukkumista, pilkkaamista tai pahan puhumista selän takana. Se voi olla myös sitä, että kiusattu jätetään yksin ja suljetaan ryhmän ulkopuolelle.
• Kiusaaminen voi alkaa äkillisesti eikä se ole koskaan lapsen oma vika, vaikka hän olisi erilainen kuin muut.
• Kiusaamiseen tulee aina puuttua. Kiusaamisella voi olla pitkäaikaiset vaikutukset lapsen elämään.
• Kiusaamista tapahtuu myös netissä, jolloin kiusaajan on helppo piiloutua nimimerkin taakse. Myös tällaiseen kiusaamiseen tulee puuttua heti. Nuorta kannattaa muistuttaa, että hän pitää omat tunnukset ja salasanat omana tietonaan.

Kouluissa on toimintamallit kiusaamisen estämiseksi ja lopettamiseksi. Vanhemman on hyvä olla heti yhteydessä koulun opettajaan, jos lasta kiusataan. Vanhemman kannattaa jutella lapsen/nuoren kanssa ja olla hänen tukenaan. Myös koulun terveydenhoitajaan ja kuraattoriin voi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Nettikiusaaminen selvitetään, ja tarkistetaan, että täyttääkö se rikoksen tunnusmerkit, jolloin ollaan yhteydessä poliisiin.

Kiusaaminen (MLL)
Kiusaaminen, mitä vanhemmat voivat tehdä (MLL)
Kiusaaminen (Mielenterveystalo)
Kiusaaminen (nuortenlinkki.fi)

Lapselle voi tulla erilaisia haasteita koulussa. Voi olla, että hän kieltäytyy lähtemästä kouluun, ei halua tehdä läksyjä tai hän puhuu kielteisesti koulusta. Lapsella voi olla myös öisin painajaisia tai vatsa on kipeä. Nämä voivat tulla yllätyksenä vanhemmille. Jutteleminen lapsen kanssa voi tuoda esille syitä, miksi koulunkäynti on haastavaa. Myös opettajan kanssa on hyvä keskustella koulunkäynnistä.
 
Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet tarkoittavat sitä, että lapsen on vaikea oppia esim. lukemaan, laskemaan tai kirjoittamaan. Oppimisvaikeuksien taustalla on yleensä monia syitä:

• muistin vaikeudet
• vaikeus oppia matematiikkaa
• keskittymisvaikeudet
• vilkkaus
• hahmottamisen vaikeudet
• ujous tai herkkyys.

Vanhempana voit auttaa lastasi läksyjen ja harjoitusten tekemisessä. Lasta kannustetaan, koska hänen koulumotivaationsa saattaa laskea haasteiden vuoksi. Tarvittaessa koulun erityisopettaja tai psykologi voivat arvioida oppimisen vaikeuksia.

Koululla tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa ja mietitään yhdessä tarvittavat tukitoimet oppilaan koulunkäynnin haasteisiin. Vanhemmalla on oikeus pyytää koolle esimerkiksi moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jolloin keskusteluun tulee mukaan lapsen asioissa mukana olevat tarvittavat ammattilaiset vanhempien ja nuoren luvalla: esimerkiksi opettaja, kuraattori ja erityisopettaja.

Nuoruusiässä etsitään omaa paikkaa maailmassa ja mietitään, keitä olemme. Samalla rakennetaan pohjaa aikuisuudelle. Itsetunto auttaa ihmistä löytämään oman arvonsa, mikä helpottaa elämän haasteissa.

Mikä on itsetunto?

Itsetunto tarkoittaa sitä, että ihminen uskoo omiin mahdollisuuksiinsa ja hyväksyy omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Luotetaan omiin kykyihin. Hyvä itsetunto ei tarkoita sitä, että pidetään itseään täydellisenä, vaan ihmisellä on realistinen ja myönteinen kuva itsestään.

 Miksi itsetunto on tärkeää nuorelle?

• Auttaa selviytymään haasteista: Itsetunto auttaa sinua selviytymään vastoinkäymisistä ja oppimaan niistä
• Parantaa ihmissuhteita: Hyvä itsetunto auttaa rakentamaan hyviä ja tasapainoisia ihmissuhteita
• Lisää onnellisuutta: Itsetunto vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja parantaa elämänlaatua
• Auttaa tekemään valintoja: Itsetunto auttaa sinua kuuntelemaan omia arvojasi, joiden perusteella teet päätöksiä
• Vähentää vertailun painetta: Jos on hyvä itsetunto, ei tarvitse vertailla itseään muihin

Miten itsetuntoa voi vahvistaa?

• Tunnista vahvuutesi: Mieti, missä olet hyvä ja mitä osaat.
• Hyväksy heikkoutesi: Kukaan ei ole täydellinen.
• Aseta realistisia tavoitteita: Pienet onnistumiset vahvistavat itsetuntoa.
• Puhu itsellesi myönteisesti: Kannusta ja ole ystävällinen itsellesi.
• Vältä vertailua: Jokainen on omalla tavallaan yksilöllinen ja arvokas.
• Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä: Ole sellaisten ihmisten kanssa, jotka tukevat sinua.
• Tee asioita, joista nautit: Harrastukset parantavat itsetuntoa.
• Anna itsellesi anteeksi: Vaikka teet joskus virheitä, niin älä jää niihin vellomaan.

Jokainen lapsi on toisinaan uhmakas, mutta jos uhmakkuus alkaa häiritä koko perheen elämää, niin silloin tilannetta kannattaa arvioida. Uhmakkuus voi haitata myös lapsen kaverisuhteita ja koulunkäyntiä. Lapsi voi olla aggressiivinen, jos hän ei saa tahtoansa läpi. Aggressiivisuus voi ilmetä väkivaltana tai harmin aiheuttamisena muille. Puolet lasten ja nuorten uhmakkuushäiriöistä puhkeaa lapsuusiässä ja puolet nuoruusiässä.

Miten käytöshäiriö ilmenee:

• Uhmakas lapsi voi olla impulsiivinen, jolloin heikko tunteiden säätely johtaa usein raivokohtauksiin ja väkivaltaisuuteen.
• Lapsella voi olla myös heikko sietokyky negatiivisille tunteille, kuten häpeälle ja vihalle tai lapsi on hyvin itsekeskeinen.
• Aggressiivisuus voi liittyä mielenterveyshäiriöihin, ADHD:hen, päihdeongelmiin, masennukseen tai psykooseihin.
• Joskus aggressiivisuuden taustalla on lapsen kaltoinkohtelu, traumakokemukset tai hyväksikäyttö.

Vanhempien on tärkeätä hakea apua, jos heidän voimavaransa vähenevät ja lapsen koulunkäynti hankaloituu. Vanhemmat saavat apua ja työkaluja siihen, miten arjessa pärjätään paremmin. On myös tärkeätä tunnistaa tilanteet, joissa lapsi oireilee enemmän. Lapsen hoito voi sisältää yksilö- ja perheterapiaa, lääkehoitoa sekä sosiaalista tukea. Apua voi hakea opiskeluhuollosta, omasta terveyskeskuksesta tai perheneuvolasta.

Ahdistus on tunne, jonka tehtävänä on varoittaa uhkista. Nuoruudessa tunteet voivat olla voimakkaita ja vaihdella nopeasti: olo voi tuntua välillä toivottomalta ja hetken päästä taas paremmalta. Siksi on tärkeää opetella tunnistamaan, millaisia ajatuksia ja tunteita pahaan oloon liittyy.

Ahdistus voi ilmetä:

• Jännityksenä
• Pelkoina tulevaisuudesta
• Hengitys- ja univaikeuksina
• Keskittymisongelmina
• Kehollisina oireina, kuten sydämentykytyksenä, vatsakipuina tai lihasjännityksinä.

Ahdistusta voivat aiheuttaa arjen tilanteet, kuten kouluruokailu, lääkärikäynti, esiintyminen tai ihmissuhteiden muutokset. Nuori saattaa kokea olevansa huonompi tai erilainen kuin muut, ja sosiaalinen paine voi lisätä itsensä tarkkailua. Tällaiset tunteet ovat tavallisia ja niistä on hyvä puhua luotettavan aikuisen kanssa.

Ahdistus muuttuu ongelmaksi, jos se häiritsee normaalia elämää ja johtaa esimerkiksi paikkojen, tilanteiden tai ihmisten välttelyyn. Se voi olla jatkuvaa tai tulla kohtauksina ja aiheuttaa hermostuneisuutta, levottomuutta tai pelkoa.

Apua kannattaa hakea opiskeluhuollosta tai muulta ammattilaiselta, jos omat keinot tai läheisten tuki eivät riitä. Ammattilaisen avulla voidaan löytää uusia näkökulmia huolien tilalle ja keinoja käsitellä vaikeita tunteita.

Nuoren mielialat vaihtelevat, koska kyky tunnistaa omia tunteita ja kyky säädellä omaa käyttäytymistä kehittyvät. Nuori saattaa miettiä omaa seksuaalisuuttaan ja identiteettiään. Myös oma seksuaalinen suuntautuminen ja oma sukupuoli voivat mietityttää. Nuori voi olla myös pettynyt seurustelusuhteissa tai hän voi surra eroa tai menetystä. Jos masentunut mieliala jatkuu pitkään, nuorella saattaa olla masennus.

Masennuksen oireita nuorella:

• mielialan lasku ja ärtyneisyys
• mielenkiinnon tai mielihyvän tuntemisen lasku
• uupumus
• väsymys riittävästä unesta huolimatta
• univaikeudet
• ruokahalun menetys
• alhainen itsetunto
• itsetuhoisuus

Apua masennukseen

• Ellei nuori jaksa mennä kouluun tai hän ei selviydy arkirutiineista, hae apua
• Kannusta nuorta juttelemaan läheisille tai kavereille
• Nuori voi keskustella terveydenhoitajan kanssa
• Nuorelle voi varata ajan terveysasemalle
• Jos on itsetuhoisuutta, ota yhteyttä päivystykseen
• Kansallinen päivystys neuvontapuhelin 116 117

Nuorisoneuvola (mll.fi)
Nuorten tunteiden kohtaaminen mll.fi

Itsetuhoisuus on valitettavasti monia nuoria koskettava ongelma. Itsetuhoisuus tarkoittaa sitä, että ihminen vahingoittaa itseään tahallisesti tai suunnittelee tekevänsä niin. Nuorella saattaa olla viiltelyä, itsemurha-ajatuksia tai jopa itsemurhayrityksiä.

Mitä itsetuhoisuus on?

Itsetuhoisella ihmisellä on itsetuhoisia ajatuksia, tunteita tai tekoja, joiden tarkoituksena on vahingoittaa itseänsä. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten:

• Itsemurha-ajatukset tai -yritykset
• Itsensä viiltely tai muu itsensä vahingoittaminen
• Riskikäyttäytyminen, kuten päihteiden käyttö tai holtiton käyttäytyminen.
• Syömiseen liittyvät ongelmat.

Mitkä ovat itsetuhoisuuden syitä?

Itsetuhoisuuden taustalla on usein monia syitä, kuten:

• Mielenterveyden ongelmat, kuten masennus, ahdistus tai persoonallisuushäiriöt
• Traumaattiset kokemukset, kuten väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö
• Kiusaaminen tai sosiaalinen eristäytyminen
• Perheen ongelmat
• Korkeat suorituspaineet.

Joskus itsetuhoisuus voi olla keino hallita sietämätöntä ahdistusta. Fyysinen kipu voi tuntua hetkellisesti helpottavalta, mutta se ei ratkaise ongelmien taustalla olevia syitä.

Mitä tehdä, jos olet itsetuhoinen?

On tärkeää muistaa, että itsetuhoisuus ei ole henkistä heikkoutta. Se on merkki siitä, että tarvitset apua.

• Puhu jollekulle: Kerro itsetuhoisista ajatuksistasi luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle, kuraattorille tai terveydenhoitajalle.
• Hae ammattiapua: Ota yhteyttä terveydenhoitajaan, lääkäriin tai kuraattoriin.
• Älä jää yksin: Ympäröi itsesi ihmisillä, joista välität ja jotka välittävät sinusta.
• Soita hätänumeroon 112: Jos olet välittömässä vaarassa satuttaa itseäsi, soita heti hätänumeroon.

Miten itsetuhoisuutta hoidetaan?

Itsetuhoisuudesta kannattaa kertoa, jotta saat oikeanlaista apua. Hoito suunnitellaan aina yhdessä sinun kanssasi ja siinä huomioidaan itsetuhoisuuden taustalla olevat syyt.

Itsetuhoisuus on vakava ongelma, mutta siihen on mahdollista saada apua. Hoitoon on olemassa monia erilaisia vaihtoehtoja, ja ammattilaiset auttavat sinua löytämään juuri sinulle sopivan polun.

Apua itsetuhoisuuteen (Mieli ry)
Nuorten tukilinja (Nuortennetti)
Mistä apua itsetuhoisuuteen (Mielenterveystalo)
Viiltelyn omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo)

Ruuturiippuvuus tarkoittaa, että teknologian käyttäminen, kuten digipelaaminen tai älypuhelimen jatkuva selailu on liiallista. Se vie aikaa muilta asioilta, kuten kavereilta, koulunkäynniltä ja harrastuksista. Koska nuoren aivot ovat vasta kehittymässä, liiallinen ruutuaika vaikuttaa negatiivisesti nuoren psyykkiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Mistä tunnistaa ruuturiippuvuuden:

• Nuori pelaa enemmän kuin hänen kanssaan on sovittu.
• Nuori viettää puhelimella huomattavan paljon aikaa, mikä saattaa häiritä muuta arkea.
• Nuori tarkistaa pakonomaisesti puhelimestaan, onko tullut viestejä tai ilmoituksia.
• Nuori ei pysty keskittymään esim. koulutehtäviin.
• Nuori ei nuku riittävästi, koska hän pelaa tai katsoo puhelintaan myöhälle yöhön.
• Harrastukset jäävät pois pelaamisen takia.
• Nuori ahdistuu tai suuttuu, kun puhelimen käyttöä yritetään keskeyttää.
• Nuori on yrittänyt vähentää pelaamista ja puhelimen käyttöä, mutta ei ole onnistunut siinä.
• Nuori joutuu riitoihin, kun hän valehtelee siitä, miten paljon hän on viettänyt ruutuaikaa.

Vanhemmat voivat ennaltaehkäistä ruuturiippuvuutta asettamalla sille selkeät säännöt ja rajat. Vanhempien kannattaa olla kiinnostunut siitä, mitä nuori tekee digilaitteilla. He voivat valita ikätasolle sopivia pelejä ja sovelluksia sekä keskustella niiden vaikutuksista. Vanhempien oma digilaitteiden käyttö antaa nuorelle mallia sopivasta ruutuajasta. Ruuturiippuvuuteen voi hakea apua esim. koulukuraattorilta, koulupsykologilta tai perheneuvolasta.

Nuoruuteen liittyy uusien asioiden kokeilua, kun nuoren mieli kehittyy ja minäkuva rakentuu. Nuoret saattavat kokeilla päihteitä uteliaisuudesta. Myös kavereiden painostus voi johtaa päihteiden käyttöön. Päihteet eivät kuitenkaan ole hyväksi nuoren kehittyvälle keholle, ja sen vuoksi heillä on oltava riittävästi tietoa eri päihteistä.

Päihteet ovat aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon ja muuttavat mielialaa, ajattelua tai käyttäytymistä. Yleisimpiä päihteitä ovat:

• Alkoholi: Vaikuttaa keskushermostoon lamaannuttavasti, heikentää harkintakykyä ja koordinaatiota.
• Tupakka ja nuuska: Sisältävät nikotiinia, joka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine. Sähkösavukkeiden nesteet voivat olla nikotiinittomia tai nikotiinia sisältäviä. Sähkösavukkeiden käyttö heikentää keuhkojen normaalia toimintakykyä.
• Kannabis: Vaikuttaa aivojen toimintaan, voi aiheuttaa väsymystä ja rentoutumista, mutta myös ahdistusta ja vainoharhaisuutta.
• Energiajuomat: Sisältävät kofeiinia ja muita piristäviä aineita, voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä ja unihäiriöitä.
• Muut huumeet: Säännöllinen päihteiden käyttö voi johtaa mielenterveysongelmiin. Eri päihteiden tai huumeiden aiheuttama päihtymistila on erilainen riippuen käytetystä aineesta.

Päihteiden vaikutukset nuoreen

Nuoren aivot ja keho ovat vielä kehittymässä, joten päihteet voivat vaikuttaa niihin voimakkaammin kuin aikuisilla. Päihteiden käyttöön liittyy monia riskejä ja haittoja, kuten:

• Riippuvuus: Päihteet aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta.
• Mielenterveysongelmat: Päihteet voivat lisätä masennuksen, ahdistuksen ja muiden mielenterveysongelmien riskiä.
• Fyysiset terveysongelmat: Päihteet ovat haitallisia sisäelimille ja aiheuttavat terveysongelmia, kuten maksavaurioita, sydän- ja verisuonisairauksia ja syöpää.
• Onnettomuudet ja tapaturmat: Päihteet heikentävät harkintakykyä ja koordinaatiota, mikä lisää onnettomuuksien riskiä.
• Sosiaalinen elämä ja ihmissuhteet: Päihteet aiheuttavat ongelmia ihmissuhteissa ja sosiaalisessa elämässä.
• Koulu ja opiskelu: Päihteet voivat heikentää opiskelukykyä ja aiheuttaa poissaoloja.
• Laki ja seuraamukset: Päihteiden käyttö ja hallussapito voivat olla laittomia ja johtaa seuraamuksiin.

Miten tehdä vastuullisia valintoja?

Hanki tietoa: Ota selvää eri päihteiden vaikutuksista ja riskeistä.

• Keskustele: Puhu päihteistä luotettavien aikuisten, kuten vanhempien, opettajien, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa.
• Opi kieltäytymään: Harjoittele sanomaan ”ei” päihteille, jos sinulle tarjotaan niitä.
• Etsi vaihtoehtoja: Hyviä vaihtoehtoja päihteille ovat harrastukset, liikunta tai rentoutuminen.
• Hae apua: Jos sinulla on ongelmia päihteiden kanssa, älä epäröi hakea apua.

Tietoa nikotiinituotteista ja apua lopettamiseen (fressis.fi)
Tietoa alkoholin vaikutuksesta terveyteen (fressis.fi)

THL:n ja HUS:n suositukset ruutuajalle:

• Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta
• 0-2-vuotialle ei suositella ruutuaikaa ollenkaan
• 2–5-vuotiaat: Enintään 1 tunti päivässä
• Alakouluikäisille suositellaan pelejä tai videoita enintään yksi tunti päivässä
• Kouluikäiset 11–13 vuotta: Enintään 2 tuntia päivässä
• Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita

Vinkkejä vanhemmille:

• Tarkastele vanhempana aina ensin omaa ruutuajan käyttöäsi
• Aamu- ja iltatoimet, ruokailuhetket sekä päivittäiset matkat on pidettävä ruuduttomina
• Ruutuajan tilalla ovat hyviä arjen puuhat esim. ruoan laitto, kaupassa käynti, siivoaminen, leikkiminen ja piirtely
• Ole aina läsnä, jos lapsesi katsoo ruutua
• Katso ruudulta ohjelmia omalla kotikielellä
• Aikuinen valitsee ohjelman lapselle hänen ikätasonsa mukaan
• Youtube- ja somen videopätkät eivät ole suositeltavia niiden sisällön vuoksi
• Vältä ruutujen käyttöä, jos lapsi suuttuu, pettyy tai tylsistyy, koska silloin lapsi ei saa harjoitella tunteiden säätelyä
• Ruutuaika vaikeuttaa uneen pääsyä, koska sininen kirkas valo stimuloi aivoja. Sen vuoksi digitaalisten laitteiden käyttöä ei suositella 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Omien vanhempien eroaminen on nuorelle iso muutos, joka herättää monenlaisia tunteita. Toisinaan voi tuntea vihaa, surua ja toisinaan hämmennystä ja jopa helpotusta. Ei ole olemassa oikeanlaista tai väärää tapaa reagoida näin suureen muutokseen elämässä.

Mitä erossa tapahtuu?

Vanhemmat eivät enää ole yhdessä, kun he eroavat. He ovat kuitenkin nuoren vanhempia edelleen. Vanhemmat välittävät nuoresta edelleen, vaikka arki muuttuu erilaiseksi.

Mitä tunteita erosta voi herätä?

• Suru ja ikävä: Perhe ei ole enää samanlainen, josta voi tuntea surua ja ikävää.
• Viha ja pettymys: Nuori voi tuntea vihaa vanhempiaan kohtaan, kun he eroavat.
• Hämmennys ja epävarmuus: Nuori voi tuntea hämmennystä ja epävarmuutta siitä, mitä tulee tapahtumaan.
• Syyllisyys: Nuori voi syyllistää itseään siitä, että vanhemmat erosivat.
• Helpotus: Ero voi tuntua helpotukselta, jos vanhemmat ovat riidelleet paljon.

Miten selviytyä vanhempien erosta?

• Puhu tunteistasi: Nuoren kannattaa kertoa tunteistaan luotettavalle aikuiselle, kuten toiselle vanhemmalle, sukulaiselle, ystävälle tai koulukuraattorille.
• Älä jää yksin: Tapaa ystäviäsi ja läheisiäsi mahdollisimman paljon.
• Pidä kiinni rutiineista: Nuoren kannattaa pitää kiinni arkirutiineista, kuten harrastuksista ja ystävien tapaamisesta.
• Muista, että ero ei ole sinun syysi: Nuoren ei tarvitse tuntea syyllisyyttä erosta, koska se on vanhempien välinen asia.
• Anna itsellesi aikaa: Vie aikaa, ennen kuin nuori toipuu erosta. Kuluu hetki, ennen kuin kaikki tuntuu normaalilta.

Elämän yksi vaikeimmista asioista on läheisen vakava sairastuminen. Se herättää nuoressa voimakkaita tunteita.

Kun perheen arki muuttuu

Arki muuttuu perheessä, kun yksi perheenjäsen sairastuu. Vanhemman sairastuessa, hän jää pois työstä pitkäksi aikaa, mikä vaikuttaa myös perheen talouteen ja raha-asioihin. Toisen vanhemman arki kuormittuu, mikä aiheuttaa myös nuorelle paljon pohdittavaa ja huolta.

Koulunkäynti ja tuki

Nuori saattaa jäädä pois koulusta, kun koulunkäynti tuntuu liian raskaalta. Tällöin nuoren on hyvä jutella siitä omalle opettajalleen, koulukuraattorille tai –psykologille. He auttavat selviytymään koulusta ja antavat tarvittaessa lisätukea. Nuori ei jää yksin, vaan apua on saatavilla.

Oman roolin pohtiminen

Nuori saattaa haluta auttaa sairastunutta perheenjäsentä tekemällä pieniä palveluksia ja osoittamalla kiintymystä tällä tavoin, mikä tuo lohtua sekä sairastuneelle että nuorelle itselleen. Vanhemman tulee huolehtia, ettei nuorella saa olla liian suurta vastuuta sairaanhoidosta.

Sairaus vie paljon aikaa ja huomiota perheen arjessa, mutta jokaisen perheenjäsenen tulisi saada myös omaa aikaa ja tukea toisiltaan.

Toivoa tulevaisuuteen

Ajan myötä sairastunut tottuu elämään sairautensa kanssa, ja perheen elämä palautuu vähitellen uuden arjen muodossa. Perheen sisäinen avoimuus ja puhuminen auttavat kaikkia sopeutumaan tilanteeseen.

Läheisen kuolema tuo mukanaan surua, hämmennystä ja epäuskoa. Läheisen menettäminen on yksi elämän vaikeimmista asioista.

Ensimmäinen kerta tai aiempi kokemus

Kun kohtaa ensimmäisen kerran läheisen kuoleman, voi tuntua hyvin vaikealta ja ahdistavalta. Voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä ja että kaikki muut ihmiset menevät elämässä eteenpäin, kun itse tuntee syvää surua ja yksinäisyyttä. Jos on kokenut aikaisemmin saman tilanteen, voi yrittää muistella, miten selviytyi silloin menetyksestä, ja se voi auttaa.

Oikeita tai vääriä tunteita ei ole

Sureminen on hyvin yksilöllistä. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa surra.

Kriisireaktiot ovat normaaleja

Voi mennä shokkiin, kun saa tietää läheisen kuolemasta. Kuolema tuntuu epätodelliselta ja vaikealta asialta. Voi saada fyysisiä oireita, kuten huimausta, pahoinvointia tai sydämen tykytystä, mitkä ovat normaaleja reaktioita tällaisessa tilanteessa.

Pidä huolta itsestäsi

• Puhu: Puhu jonkun kanssa tilanteestasi. Älä jää yksin.
• Perustarpeet: Nuku riittävästi, huolehdi syömisestä ja liikunnasta.
• Arjen rutiinit: Pidä yllä arjen rutiineja, jos jaksat.
• Vältä päihteitä: Alkoholi ja muut päihteet eivät auta, vaan ne voivat pahentaa tilannetta.
• Kerro muille: Kerro luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle tai koulukuraattorille, mitä on tapahtunut.

Surun käsittely

• Suru on normaalia, kun on menettänyt läheisen.
• Puhu tunteistasi ja ajatuksistasi.
• Surua voi käsitellä myös kirjoittamalla, piirtämällä tai muulla luovalla tavalla.
• Ajan kuluessa tunteet helpottavat, vaikka ne voivat vaihdella ajoittain. Anna itsellesi aikaa toipua.

Mieli ry

Väkivalta on yleinen ongelma, joka koskettaa valitettavasti myös nuoria. Sitä esiintyy monella eri tavalla ja sen vaikutukset voivat olla vakavia ja pitkäaikaisia.

Mitä väkivalta on?

Väkivalta on toimintaa, jonka tavoitteena on vahingoittaa toista ihmistä. Se voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Väkivallan tekijä pyrkii kontrolloimaan tai alistamaan uhriaan, mikä on vallan väärinkäyttöä.

Millaisia väkivallan muotoja on?

• Fyysinen väkivalta: Lyöminen, potkiminen, töniminen, kuristaminen, aseella uhkaaminen.
• Henkinen väkivalta: Nälviminen, nimittely, uhkailu, kiristäminen, eristäminen, kontrollointi.
• Seksuaalinen väkivalta: Seksuaalinen ahdistelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus.
• Nettiväkivalta: Loukkaavat viestit, kuvat tai videot sosiaalisessa mediassa, nettikiusaaminen, identiteettivarkaus. Pakotetaan käyttämään snap-karttaa tai muita GPS-toimintoja.
• Taloudellinen väkivalta: Toisen talouden kontrollointi tai hyväksikäyttö. Esimerkiksi kumppanisi ottaa lainaa sinun nimissäsi tai kieltäytyy maksamasta sinulle velkaa takaisin.
• Kemiallinen väkivalta: Kun joku yrittää vahingoittaa toisen henkilön fyysistä tai psyykkistä hyvinvointia lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla jne. 
• Uskonnollinen tai hengellinen väkivalta: Uskonnollinen väkivalta voi parisuhteessa ilmetä uskonnollisten tarpeiden pilkkaamisena, halveksuntana tai jopa kieltämisenä. Se voi myös tarkoittaa, että henkilö pakotetaan noudattamaan uskonnollisia normeja ja sääntöjä.
• Kulttuurinen väkivalta: Kun tarkoituksellisesti loukataan tai rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta tai koskemattomuutta. Naisten sukupuolielinten silpominen, pakkoavioliitot ja yhteisöstä sulkeminen ovat esimerkkejä kulttuurisesta väkivallasta.
• Kunniaväkivalta: On eräänlainen uskonnollinen väkivalta, johon voi sisältyä piirteitä perheväkivallasta tai läheisten väkivallasta. Kunniaväkivaltaan kuuluu uhrin kontrollointi ja rajoittaminen eri tavoin. Esimerkiksi kontrollointi, eli uhrin rajoittaminen, eristäminen, uhkailu ja pakottaminen.

Miten väkivalta vaikuttaa?

Väkivallalla voi olla vakavia seurauksia nuoren hyvinvoinnille. Se voi aiheuttaa:

• Fyysisiä vammoja
• Ahdistusta ja pelkoa
• Masennusta ja itsetunto-ongelmia
• Univaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia
• Yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä
• Kouluongelmia ja koulusta pois jäämistä
• Traumoja ja posttraumaattista stressihäiriötä (PTSD)

Mitä tehdä, jos koet väkivaltaa?

• Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle tai koulukuraattorille.
• Älä jää yksin. Hae tukea ystäviltä tai muilta nuorilta.
• Tallenna todisteet väkivallasta, kuten viestit tai kuvat.
• Älä vastaa väkivaltaan samalla mitalla.
• Ole tietoinen, että väkivalta on rikos.

Miten puuttua väkivaltaan?

• Jos näet väkivaltaa, älä ole hiljaa. Puutu tilanteeseen, kerro asiasta aikuiselle tai soita tilanteen vaatiessa hätäkeskukseen, 112.
• Tue väkivallan uhria ja osoita, että hän ei ole yksin.
• Älä levitä juoruja tai osallistu väkivaltaan.
• Ole tietoinen, että väkivalta on aina väärin.

Tukea ja apua: https://nettiturvakoti.fi/