Lastenneurologinen yksikkö

Sairaanhoitaja toimii lääkärin kanssa tiiviissä yhteistyössä poliklinikalla. Lapsi ja vanhemmat tapaavat ensimmäisenä sairaanhoitajan, kun he tulevat lääkärinvastaanotolle lastenneurologiseen yksikköön. Sairaanhoitaja punnitsee ja mittaa lapsen. Lisäksi sairaanhoitaja mittaa tarvittaessa esimerkiksi lapsen verenpaineen ja antaa informaatiota esimerkiksi epilepsiasta, ADHD-oireisiin liittyvistä asioista sekä päänsärkyasioista. Sairaanhoitaja informoi myös lapselle tehtävistä tutkimuksista ja näytteistä sekä koordinoi ja tilaa ne lapselle. Samoin hän hoitaa ajanvarauksen lääkärinvastaanotolle sekä hoitajanvastaanotolle. Tuen ja ohjauksen antaminen lapselle ja vanhemmille on oleellinen osa sairaanhoitajan toimintaa.

Sairaanhoitaja on myös kuntoutustyöryhmän jäsen, ja hänellä on päävastuu kuntoutustutkimusjaksojen suunnittelusta. Sairaanhoitaja laatii lapselle kuntoutustutkimusjaksoa varten niin sanottu viikko-ohjelman, joka lähetetään kotiin muutamaa viikkoa ennen tutkimusjakson alkua.

Kuntoutustutkimusviikon aikana sairaanhoitaja selvittää ja seuraa lapsen kokonaiskehitystä arjessa, muun muassa lapsen leikkiä, puhetta, kontaktia, vuorovaikutustaitoja, pukeutumista/riisumista, ruokailutilanteita ja WC-toiminnoista suoriutumista. Tarvittaessa sairaanhoitaja käy läpi ja täyttää yhdessä vanhempien kanssa erilaisia tutkimuslomakkeita, joiden avulla voidaan selvittää esimerkiksi lapsen kehitystä, käyttäytymistä ja lapsen arkea.

Yleisin syy lapsen tuloon  neuropsykologisiin tutkimuksiin ovat erilaiset kehitysviiveet (esim. oppimisvaikeudet, viivästynyt puheen kehitys, autistiset piirteet) ja jo todetut neurologiset sairaudet sekä vammat (esimerkiksi epilepsia, CP-vamma).

Neuropsykologisessa tutkimuksessa psykologi kartoittaa tarkasti lapsen kognitiivisia taitoja:

• päättelykykyä,
• kielellisiä taitoja,
• hahmotusvalmiuksia,
• muistia ja oppimiskykyä,
• tarkkaavaisuutta
• toiminnanohjausta

Psykologi pyrkii tutkimuksin kartoittamaan lapsen vahvuudet ja kehitystä vaativat alueet. Neuropsykologisen tutkimuksen perusteella psykologi suunnittelee tarvittavat tukitoimet ja kuntoutuksen yhdessä perheen kanssa (esimerkiksi erityispäivähoito, erityisopetus, pidennetty oppivelvollisuus, avustajan tarve, neuropsykologinen kuntoutus).

Puheterapeutin arvioinnissa keskitytään lapsen vuorovaikutustaitoihin ja kommunikaatioon, kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä puheeseen. Puheterapeutin tutkimuksessa voidaan myös tutkia lapsen oraalimotoriikkaa, puhemotoriikkaa, syömistä ja nielemistä. Tarvittaessa puheterapeutti kartoittaa oppimiseen liittyvät kielelliset perusvalmiudet.

Jos lapsella havaitaan vaikeuksia näillä alueilla, voi puheterapeutti yhdessä vanhempien kanssa suunnitella puheterapiaa ja puheterapeuttista ohjausta.

Puheterapia on vuorovaikutukseen, kommunikointiin, kieleen, puheeseen, ääneen tai syömiseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapian tavoitteena on kehittää lapsen kommunikaatiota ja kieltä niin, että lapsi pystyy toimimaan arjessa mahdollisimman hyvin. Puheterapeutti voi myös suositella esim. Tikoteekin konsultaatiota, jossa arvioidaan vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien tai kommunikaatioapuvälineiden tarvetta.

Toimintaterapia on kuntoutusta, jonka avulla tuetaan lapsen osallistumista arjen toimintoihin, leikkiin ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapeutti kartoittaa lastenneurologian yksikössä lapsen toimintakykyä, leikkiä ja osallistumista sekä kuntoutuksen tarvetta.

Toimintaterapeutti voi tarvittaessa kartoittaa lapsen apuvälinetarvetta päivittäisten toimintojen ja muiden pienapuvälineiden osalta. Kirjoitusapuvälinettä varten voi toimintaterapeutti suositella Tikoteekin arviota. Toimintakykyä edistävät apuvälineet lainataan lapselle ja tarvittaessa valmistetaan yksilölliset yläraajatuet.

Toimintaterapia toteutuu joko perusterveydenhuollossa tai yksityisen toimintaterapeutin toimesta yksilöterapiana tai ryhmäkuntoutuksena. Terapeuttisin menetelmin tuetaan lapsen toimintakykyä ja osallistumista.

Fysioterapeutin työn lähtökohta on normaalin ja poikkeavan motorisen kehityksen erottaminen toisistaan. Fysioterapeutti analysoi lapsen liikkumista joko poliklinikkakäynnillä tai kuntoutustutkimusjaksolla. Analyysi perustuu liikemallien ja lihasjäntevyyden tutkimiseen, nivelten liikelaajuuksien ja lihasvoimien mittaamiseen sekä tasapainon ja koordinaatiokyvyn testaamiseen. Myös ryhtiä ja jalkojen asentoa arvioidaan.

Motorista kehitystä analysoidaan havainnoimalla tai/sekä standardisoiduilla testeillä. Analyysi toistetaan tarpeen mukaan esimerkiksi vuosittain. Tutkimustulosten perusteella fysioterapeutti arvioi sekä lapsen fysioterapian että mahdollisten ortoosien tarpeen ja suosittelee niiden hankintaa. Hän on tarvittaessa mukana liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnissa yhdessä apuvälinekeskuksen kanssa.

Vanhemmat saavat fysioterapeutilta ohjeita sekä lapsen käsittelyyn että oikeiden liikemallien huomioimiseen päivittäisten toimintojen yhteydessä. Fysioterapeutti toimii aina yhteistyössä perheen, kuntoutustyöryhmän ja lapsen oman fysioterapeutin kanssa.

HUOM! Tietoturvasyistä emme hoida potilasasioita sähköpostin välityksellä. Potilasasioita voitte hoitaa turvallisesti soittamalla yksikköön (katso yhteystiedot ylempänä).

Osastonhoitaja Leena Nåhls, leena.nahls[at]ovph.fi

Ylihoitaja Susann Granlund, p. 044 424 9105, susann.granlund[at]ovph.fi