Siirry sisältöön

Lastenneurologinen yksikkö tiedottaa

Toivomme, että tulette aina terveinä lastenneurologiseen yksikköön. Jos lapsella tai vanhemmalla on flunssan oireita tai muuta tarttuvaa sairautta, perukaa aikanne. Vaasassa voitte perua aikanne numerolta 06 213 1997 puhelinajalla ma-pe klo 8.00-10.00 tai soittamalla omahoitajalle. Hoitajien numerot löytyvät oheisista yhteystiedoista tai kutsukirjeestä.

Kiitämme yhteistyöstä! Näin toimimalla suojaamme pieniä potilaitamme sekä henkilökuntaa.

Tervetuloa lastenneurologiseen yksikköön

Lasten ja nuorten neurologiset oireet voivat näkyä lapsen

  • vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa
  • leikissä ja sosiaalisessa kehityksessä
  • puheessa ja kielenkäytössä
  • päivittäisissä toiminnoissa ja syömisessä
  • älyllisessä kehityksessä ja oppimisessa
  • kädentaidoissa
  • liikuntakyvyssä, koordinaatiossa ja tasapainossa
  • aistitoiminnoissa

Jotta lapsenne voi saada ajan lastenneurologian yksikköön, tarvitsette  lääkärin kirjoittaman lähetteen. Kun lähete on hyväksytty, lapsellenne varataan aika lääkärinvastaanotolle. Lääkärin arvio hoitotarpeen kiireellisyydestä määrittää sen, kuinka nopeasti saatte ajan vastaanotolle.  

Ensimmäisellä käynnillä lääkäri tutkii lapsen, keskustelee vanhempien kanssa lapsen haasteista sekä suunnittelee jatkohoitoa ja tulevia tutkimuksia. Ennen lääkärinvastaanottoa lapselle voidaan tehdä jo joitakin tutkimuksia, kuten esimerkiksi EEG-tutkimus, joka mittaa aivojen sähköistä toimintaa.  

Tarpeen mukaan lapsellenne suunnitellaan tutkimusjakso päiväosastolle. Tutkimusjaksolla lastenneurologinen työryhmä tutkii lasta  päiväosastolla 3-5 päivän ajan. Lastenneurologiseen työryhmään kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, puheterapeutti , toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Työryhmän jäsenet tutkivat lapsen käyttäen apunaan testejä, havaintoja, kyselylomakkeita ja keskusteluita. Tarpeen mukaan konsultoidaan myös sosiaalityöntekijää, kuntoutusohjaajaa tai apuvälinepalveluita. Tutkimusjakson jälkeen käydään palautekeskustelu, jossa suunnitellaan ja keskustellaan mahdollisista tukitoimista ja kuntoutuksesta.  Yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa yhteistyötä tehdään  päivähoidon, koulun sekä lapsen omien terapeuttien kanssa.

Meille tärkeintä on antaa perhekeskeistä ja hyvää hoitoa, tavoitteenamme on toimiva ja kuntouttava arki.

Lastenneurologian yksikkö sijaitsee sairaalan U-talon 3. kerroksessa.

Sairaanhoitaja toimii lääkärin kanssa tiiviissä yhteistyössä poliklinikalla. Lapsi ja vanhemmat tapaavat ensimmäisenä sairaanhoitajan, kun he tulevat lääkärinvastaanotolle lastenneurologiseen yksikköön. Sairaanhoitaja punnitsee ja mittaa lapsen. Lisäksi sairaanhoitaja mittaa tarvittaessa esimerkiksi lapsen verenpaineen ja antaa informaatiota esimerkiksi epilepsiasta, ADHD-oireisiin liittyvistä asioista sekä päänsärkyasioista. Sairaanhoitaja informoi myös lapselle tehtävistä tutkimuksista ja näytteistä sekä koordinoi ja tilaa ne lapselle. Samoin hän hoitaa ajanvarauksen lääkärinvastaanotolle sekä hoitajanvastaanotolle. Tuen ja ohjauksen antaminen lapselle ja vanhemmille on oleellinen osa sairaanhoitajan toimintaa.

Sairaanhoitaja on myös kuntoutustyöryhmän jäsen, ja hänellä on päävastuu kuntoutustutkimusjaksojen suunnittelusta. Sairaanhoitaja laatii lapselle kuntoutustutkimusjaksoa varten niin sanottu viikko-ohjelman, joka lähetetään kotiin muutamaa viikkoa ennen tutkimusjakson alkua.

Kuntoutustutkimusviikon aikana sairaanhoitaja selvittää ja seuraa lapsen kokonaiskehitystä arjessa, muun muassa lapsen leikkiä, puhetta, kontaktia, vuorovaikutustaitoja, pukeutumista/riisumista, ruokailutilanteita ja WC-toiminnoista suoriutumista. Tarvittaessa sairaanhoitaja käy läpi ja täyttää yhdessä vanhempien kanssa erilaisia tutkimuslomakkeita, joiden avulla voidaan selvittää esimerkiksi lapsen kehitystä, käyttäytymistä ja lapsen arkea.

Yleisin syy lapsen tuloon  neuropsykologisiin tutkimuksiin ovat erilaiset kehitysviiveet (esim. oppimisvaikeudet, viivästynyt puheen kehitys, autistiset piirteet) ja jo todetut neurologiset sairaudet sekä vammat (esimerkiksi epilepsia, CP-vamma).

Neuropsykologisessa tutkimuksessa psykologi kartoittaa tarkasti lapsen kognitiivisia taitoja:

  • päättelykykyä,
  • kielellisiä taitoja,
  • hahmotusvalmiuksia,
  • muistia ja oppimiskykyä,
  • tarkkaavaisuutta
  • toiminnanohjausta

Psykologi pyrkii tutkimuksin kartoittamaan lapsen vahvuudet ja kehitystä vaativat alueet. Neuropsykologisen tutkimuksen perusteella psykologi suunnittelee tarvittavat tukitoimet ja kuntoutuksen yhdessä perheen kanssa (esimerkiksi erityispäivähoito, erityisopetus, pidennetty oppivelvollisuus, avustajan tarve, neuropsykologinen kuntoutus).

Puheterapeutin arvioinnissa keskitytään lapsen vuorovaikutustaitoihin ja kommunikaatioon, kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä puheeseen. Puheterapeutin tutkimuksessa voidaan myös tutkia lapsen oraalimotoriikkaa, puhemotoriikkaa, syömistä ja nielemistä. Tarvittaessa puheterapeutti kartoittaa oppimiseen liittyvät kielelliset perusvalmiudet.

Jos lapsella havaitaan vaikeuksia näillä alueilla, voi puheterapeutti yhdessä vanhempien kanssa suunnitella puheterapiaa ja puheterapeuttista ohjausta.

Puheterapia on vuorovaikutukseen, kommunikointiin, kieleen, puheeseen, ääneen tai syömiseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapian tavoitteena on kehittää lapsen kommunikaatiota ja kieltä niin, että lapsi pystyy toimimaan arjessa mahdollisimman hyvin. Puheterapeutti voi myös suositella esim. Tikoteekin konsultaatiota, jossa arvioidaan vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien tai kommunikaatioapuvälineiden tarvetta.

Toimintaterapia on kuntoutusta, jonka avulla tuetaan lapsen osallistumista arjen toimintoihin, leikkiin ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapeutti kartoittaa lastenneurologian yksikössä lapsen toimintakykyä, leikkiä ja osallistumista sekä kuntoutuksen tarvetta.

Toimintaterapeutti voi tarvittaessa kartoittaa lapsen apuvälinetarvetta päivittäisten toimintojen ja muiden pienapuvälineiden osalta. Kirjoitusapuvälinettä varten voi toimintaterapeutti suositella Tikoteekin arviota. Toimintakykyä edistävät apuvälineet lainataan lapselle ja tarvittaessa valmistetaan yksilölliset yläraajatuet.

Toimintaterapia toteutuu joko perusterveydenhuollossa tai yksityisen toimintaterapeutin toimesta yksilöterapiana tai ryhmäkuntoutuksena. Terapeuttisin menetelmin tuetaan lapsen toimintakykyä ja osallistumista.

Fysioterapeutin työn lähtökohta on normaalin ja poikkeavan motorisen kehityksen erottaminen toisistaan. Fysioterapeutti analysoi lapsen liikkumista joko poliklinikkakäynnillä tai kuntoutustutkimusjaksolla. Analyysi perustuu liikemallien ja lihasjäntevyyden tutkimiseen, nivelten liikelaajuuksien ja lihasvoimien mittaamiseen sekä tasapainon ja koordinaatiokyvyn testaamiseen. Myös ryhtiä ja jalkojen asentoa arvioidaan.

Motorista kehitystä analysoidaan havainnoimalla tai/sekä standardisoiduilla testeillä. Analyysi toistetaan tarpeen mukaan esimerkiksi vuosittain. Tutkimustulosten perusteella fysioterapeutti arvioi sekä lapsen fysioterapian että mahdollisten ortoosien tarpeen ja suosittelee niiden hankintaa. Hän on tarvittaessa mukana liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnissa yhdessä apuvälinekeskuksen kanssa.

Vanhemmat saavat fysioterapeutilta ohjeita sekä lapsen käsittelyyn että oikeiden liikemallien huomioimiseen päivittäisten toimintojen yhteydessä. Fysioterapeutti toimii aina yhteistyössä perheen, kuntoutustyöryhmän ja lapsen oman fysioterapeutin kanssa.

Alaikäisen itsenäisen päätöskyvyn arviointi terveydenhuollossa

Terveydenhuollon palveluissa tulee selvittää alaikäisen lapsen ja nuoren mielipide hoitoonsa aina, kun se hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden on mahdollista.

Voit lukea lisää aiheesta tästä.

Ota yhteyttä

HUOM! Tietoturvasyistä emme hoida potilasasioita sähköpostin välityksellä. Potilasasioita voitte hoitaa turvallisesti soittamalla yksikköön (klikkaa yksikön nimeä, saat tarkemmat yhteystiedot).

Hietalahdenkatu 2-4, U3, 65100 Vaasa (arkisin klo. 8.00-15.00)

Puhelinnumerot ja -ajat

Kanslia
puhelinaika arkisin klo. 8-10

Sairaanhoitaja, poliklinikka


Sairaanhoitaja, kuntoutus


HUOM! Tietoturvasyistä emme hoida potilasasioita sähköpostin välityksellä. Potilasasioita voitte hoitaa turvallisesti soittamalla yksikköön (katso yhteystiedot ylempänä).

Osastonhoitaja Leena Nåhls, leena.nahls[at]ovph.fi

Ylihoitaja Susann Granlund, p. 044 424 9105, susann.granlund[at]ovph.fi

Digitaalinen asiointi

Liittyvät palvelut