Perhehoidon tarve on kasvussa, aluehallitus hyväksyi korotukset korvauksiin
Hyvinvointialueen maksamiin korvauksiin ja palkkioihin tehdään indeksikorotuksia ensi vuonna. Yksi merkittävimmistä muutoksista tulee perhehoidon korvauksiin, joihin tehdään 13,4% korotus.
Perhehoitoon voidaan sijoittaa joko huostaanotettu tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu lapsi. Perhehoitoa tarjoavat perheet tekevät yhteistyötä muun muassa sosiaaliviranomaisten kanssa ja saavat monipuolista ammatillista tukea työhönsä, mutta myös rahallisen korvauksen hoidettavasta lapsesta.
– Kun lapsi joudutaan syystä tai toisesta sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on perhehoito se tapa, mitä haluamme ensisijaisesti tarjota. Silloin voimme tarjota enemmän kodinomaiset olosuhteet kuin lastensuojeluyksikössä, kertoo sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström.
Perhehoitoperheitä tarvittaisiin lisää ja korvaustason noston selkeästi 5,07% indeksikorotusta suuremmaksi toivotaan lisäävän kiinnostusta perhehoitajaksi kouluttautumiseen.
Keskustelut yhteisöllisestä asumisesta jatkuvat
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan yhteisöllisen asumisen kehittämisen väliraportin, johon on koottu ikäihmisten asumisen vaihtoehtoja ja toimintamalleja.
– Lähtökohtana on, että Pohjanmaalla asukkaat voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään omien voimavarojensa turvin. Asukkaan kotona asumista tuetaan palvelutarpeisiin perustuen sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla, sektorijohtaja Pia Vähäkangas kertoo.
Ikäihmisten asumispalveluiden kehittämisen taustalla on muuttuva lainsäädäntö. Asumispalveluiden uudistus tähtää siihen, että ikäihmisille voidaan tarjota joustavampia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin. Sosiaalihuollon alaisia asumispalveluja ovat jatkossa yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä tilapäinen ja tuettu asuminen.
Yhteisöllistä asumista kehitetään yhdessä kuntien, kaupunkien, järjestöjen sekä yksityisten palvelutuottajien kanssa.
– Seuraavaksi aloitamme keskustelut eri toimijoiden kanssa ja luomme yhteistyörakenteet hyvinvointialueen ja eri toimijoiden välille, jotta voimme kehittää yhteisöllisen asumisen toimintamallin, Vähäkangas jatkaa.
Digitaaliset palvelut kehitystyön kärjessä
Aluehallitus hyväksyi monialaisen työryhmän valmisteleman tutkimus- ja kehittämisohjelman. Ohjelmassa on määritelty keskeiset menestystekijät tutkimukselle, jollaisiksi tunnistettiin monitieteellisen sosiaali- ja terveystutkimushubin perustaminen, houkuttelevan tutkijanuran mahdollistaminen, ilmiölähtöinen kehittäminen ja tutkimus sekä niiden tuominen osaksi hyvinvointialueen arkea.
Tutkimus- ja kehittämisohjelmassa asetetaan tavoitteet hyvinvointialueella tehtävälle tutkimukselle.
– Olemme jakaneet meillä tehtävän tutkimuksen neljään päälinjaan strategiamme mukaisesti: hyvinvointia vaikuttavasti, henkilöstö ja johtaminen, asiakas- ja potilasturvallisuus sekä resurssien arvoa tuottava ja kestävä käyttö. Näiden päälinjojen alle mahtuu niin kliinistä tutkimustyötä kuin organisaation toiminnan tutkimusta, strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola kertoo.
Vuoden lopussa päättyy kolme laajaa ministeriöiden rahoittamaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehityshanketta. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien hankkeiden avulla on kehitetty laajasti toimintaa, tuettu tuotannon siirtymistä hyvinvointialueelle ja kehitetty toimintaa vastaamaan alueen asiakkaiden tarpeita.
Hyvinvointialue on hakenut rahoitusta myös uusille hankkeille.
– Hanke- ja kehittämisrahoituksen turvin voimme uudistaa ja kehittää palvelutuotantoamme. Tällä hetkellä hankkeissa kehitetään erityisesti digitaalisia palveluita, Einola toteaa.