Pohjanmaalla toivotaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutosta

Itsehallinnollisten hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, kun tähän saakka pelastuslaitoksen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoitus on tullut kunnilta.

– Jatkossa meidän on tuotettava väestömme tarvitsemat palvelut sillä rahoituksella, jonka saamme valtiolta, hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen täsmentää.

Valtionvarainministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoja rahoituksesta annetun lain muutoksista. Kyse on yliopistosairaalalisästä, jota maksettaisiin niille hyvinvointialueille, joilla sijaitsee yliopistosairaala sekä siirtymätasaussääntelyn muutoksesta.

– Meidän kantamme on, että yliopistosairaalalisä tulisi rahoittaa hyvinvointialueiden rahoituksen ulkopuolelta, esimerkiksi korottamalla valtion tutkimus- ja koulutuskorvauksia vastaamaan nykyisiä kustannuksia.

Yliopistosairaala-alueilla on ymmärrettävästi suuremmat kustannukset, mutta Kinnunen suhtautuu kriittisesti niiden kattamiseen nipistämällä muiden alueiden rahoituksesta.

– Koko rahoitusmallia tulisi korjata, jotta alimittainen rahoitus ei vaaranna palveluiden tuottamista väestölle jo ensimmäisenä hyvinvointialueiden toimintavuonna.

Sen sijaan valtionvarainministeriön ehdotus siirtymätasauksen muuttamisesta saa Pohjanmaalta kannatusta. Muutos tarkoittaisi, että asukasta kohden 50 euroa ylittävä laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.

Tukitoiminnot järjesteltävä yhtiöksi

Ateria- ja puhdistuspalvelut ovat hyvinvointialueen ydintoimintaa tukevia tukitoimintoja, joita Poh­jan­maan hyvinvointialue ei tuota itse. Kuluvana vuonna hyvinvointialueen kuntayhtymä on hankkinut ateria- ja puhdistuspalvelut kahden in-house-yhtiön kaut­ta tai ostamalla palvelun suoraan kunnalta tai kunnan kilpailuttamalta toimijalta. Tämä järjestely tulee kuitenkin muuttumaan ensi vuonna, kun lainsäädäntö muuttuu.

Hyvin­voin­ti­alue­lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialue tuottaa palvelut itse, hankkii palvelut in-house-yhtiön kautta tai kilpailuttaa palvelut mark­kinoilla. Kunnat eivät 1.1.2023 alkaen saa tuottaa hyvinvointialueelle ateria- ja/tai puhdistuspalveluita, ellei toimintaa ole esimerkiksi yhtiöitetty.

Aluehallitus hyväksyi aiesopimuksen ruoka- ja siivouspalveluiden tukiyhtiön perustamisesta omistajaohjausjaoston ehdotuksen mukaisesti. Hyvinvointialue omistaisi vähintään 30 prosenttia tukiyhtiöstä ja kunnat olisivat tukiyhtiön muita omistajia. Tavoitteena tulisi olla, että myös kunnat siirtävät omia tukipalveluiden tuotantoaan yhteiseen tukiyhtiöön.

Hallintojohtaja ja tukipalvelujen palvelupäällikkö jatkavat asian valmistelua yhdessä kuntien kanssa, jotta yhtiö voidaan muodostaa ennen vuodenvaihdetta.