Siirry sisältöön
Yleinen

Pohjanmaan lastensuojelun palvelut menestyvät kansallisessa vertailussa

THL:n tekemästä vertailusta hyvinvointialueiden välillä käy ilmi, että Pohjanmaalla voidaan tarjota huostaan otetuille lapsille enemmän hoitoa perheissä verrattuna laitoshoitoon. Huostaan otettuja lapsia onnistutaan myös palauttamaan omaan perheeseen enemmän kuin muualla maassa.

Pohjanmaalla on onnistuttu perhehoidon tarjoamisessa. Huostaan otetuista lapsista 62 % on sijoitettu perheeseen. Koko maassa osuus on 54 %. Pohjanmaalla perhehoidon osuus on kasvanut, kun muualla maassa suunta on alaspäin.

– Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, kun lasta sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle, ja perhehoidon kehittämiseen on Pohjanmaalla erityisesti panostettu. Uusia perheitä haetaan mukaan toimintaan jatkuvasti, kertoo perhehoidon johtaja Jouni Riitijoki

– Esimerkiksi lapsiasianvaltuutettu ja uusi tutkimus ovat ottaneet kantaa siihen, että lastensuojelun rakenteita pitäisi muuttaa. Nyt se nojaa paljon laitoshoitoon. Perhehoito on mahdollisuus tarjota huostaan otetulle lapselle mahdollisimman normaali lapsuus, sanoo lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Tiina Böling.

Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluita halutaan kehittää niin, että yhä useampi lapsi ja perhe saisi tukea ennen kuin tilanne kärjistyy lapsen sijoitukseen oman kodin ulkopuolelle. Perhetyötä on vahvistettu ja siihen on lisätty resursseja. Yksi laitoshuollon yksikkö Vaasassa on muutettu perheitä tukevaksi avopalvelun yksiköksi. Perhetyössä annetaan tukea, jotta sijoitukseen ei päädyttäisi ja tuetaan niitä perheitä sijoituksen päättymisen jälkeen.

Pohjanmaalla 7 % sijoitetuista lapsista pääsee palaamaan perheensä luokse. Koko maassa osuus on vain 4 %.

– Kun lapsi otetaan huostaan, on tavoitteemme se, että hän pääsisi myös palaamaan perheensä luokse. Sekä perhe että lapsi tarvitsevat tukea haasteidensa selättämiseen, sanoo Böling.

Pohjanmaalla vähemmän huostaanottoja kuin muualla maassa

Pohjanmaalla kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on 0,2 %, kun koko maan keskiarvo on 0,4 %.  Huostassa olevien lasten määrä on Suomen pienin, 0,5 %. Koko maan keskiarvo on 1,1 %. Huostaanottojen määrä ei ole Pohjanmaalla kasvanut. Syyt huostaanottoon ovat yleisesti samoja kuin muualla Suomessa: Pieniä lapsia otetaan huostaan perheen ongelmien vuoksi, teini-ikäisiä yleisemmin päihteidenkäytön ja erilaisen häiriökäyttäytymisen vuoksi.

–  Lastensuojelu on viimeinen porras perheiden sosiaalipalveluissa, ja sitä ennen on useita tapoja auttaa, lähtien lasten- ja perheneuvoloista, oppilashuollosta, lapsiperheiden kotipalvelusta ja perhetyöstä, sanoo toimialajohtaja Sofia Svartsjö.

– Uskon, että muuta maata pienempään osuuteen huostaan otetuissa lapsissa vaikuttavat väestön yleinen hyvinvointi ja sosiaalinen yhteisöllisyys. Siihen vaikuttavat myös satsaukset lapsiperheiden palveluihin, Svartsjö jatkaa.

Lasten ja perheiden palveluissa vielä paljon tekemistä

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä havaittiin, että eri kunnissa palveluita tuotettiin hyvin eri tavoin. Lasten ja perheiden palveluissa painopiste on ollut lastensuojelussa, joka on lasten ja perheiden sosiaalityön raskain muoto. Nyt panostetaan siihen, että lapsi ja perhe eivät päätyisi lastensuojelun asiakkaiksi.

– Lapsen ja perheen elämässä on tapahtunut paljon siinä vaiheessa, kun hän päätyy lastensuojelun asiakkaaksi. Tukea perheille pitää tarjota aikaisemmin, ja se tuki tulee yhteiskunnan monelta sektorilta, sanoo Svartsjö.

Hän painottaa kuntien, yhdistysten, seurakuntien ja muiden yhteisöjen sekä lasten lähipiirin merkitystä niin ongelmien ehkäisyssä kuin niihin puuttumisessa.  

– Tärkeää on myös se, että tunnetaan lastensuojelun lisäksi muut tavat auttaa perheitä, sanoo Svartsjö. 

Lastensuojelua ja myös muuta sosiaalihuoltoa rasittaa tällä hetkellä Pohjanmaalla henkilöstöpula. Hyvinvointialueella halutaan varmistaa, että sosiaalityöntekijöitä riittää kaikkiin niihin tehtäviin, joissa vaaditaan sosiaalityöntekijän pätevyyttä ja osaamista. Tätä varten tarkastellaan sekä tehtävänkuvia että työnjakoa eri ammattiryhmien välillä.

– THL:n kansallisen vertailun valossa lasten ja perheiden palveluissa on alueellamme paljon hyvää ja onnistumista. Paljon työtä tarvitaan vielä toimintamme kehittämiseen, että voimme toteuttaa kaikki palvelut määräajassa. Ennaltaehkäisevän työn tulokset vaativat aikaa näkyäkseen, sanoo Svartsjö.

Lue THL:n raportti täältä: https://www.julkari.fi/handle/10024/148992