Rutiinit ja rauhoittuminen auttavat arjen hulinassa

Perheneuvolan asiantuntija-apu voi olla tarpeen, kun yhteistyö lapsen kanssa on vaikeaa tai koetaan, ettei lapseen saa yhteyttä. Myös kiukku, jonka syytä ei ymmärretä tai lasten jatkuva riitely saavat perheet hakemaan apua.

– Tyypillisiä syitä hakeutua perheneuvolaan ovat juuri pulmat arjen toimivuudessa. Esimerkiksi, jos arjesta puuttuvat rutiinit ja keskusteluyhteys, lasten koulu ja harrastukset ja aikuisten omat kiireet voivat alkaa muodostua sopaksi, joka kupliikin yli, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Johanna Levälahti.

Levälahti rohkaiseekin vanhempia pysähtymään, ennen kuin vauhti on kovimmillaan.

Jos arjesta puuttuvat rutiinit ja keskusteluyhteys, lasten koulu ja harrastukset ja aikuisten omat kiireet voivat alkaa muodostua sopaksi, joka kupliikin yli.

Pysähdy, puhu ja ymmärrä

Monien lapsiperheiden elämä on nopeatempoista ja täynnä touhua. Levälahti rohkaisee pohtimaan, milloin vauhtia on jo liikaa. Mikä on perheen nykyinen stressitaso ja milloin kiire vaikuttaa liikaa perheen jaksamiseen, vointiin ja hyvään oloon? Mikä on oikeasti pakollista tekemistä?

Levälahti tietää, että vanhemmat haluavat lapsille ja perheelle hyvää ja mielekästä tekemistä, mutta samalla se saattaa kääntyä itseään vastaan.

– Olisi hyvä miettiä, missä meidän perhemme arjessa kohtaa ja kuulee toisiaan. Kun on kovin kiire, toisen ymmärtäminen on vaikeampaa, eikä silloin aina oikeasti kuule ja ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa.

Huolehdi rutiineista ja ennakoitavuudesta

Kun arki on hektistä aamusta iltaan, rutiinit helpottavat elämää. Levälahti kehottaa panostamaan ennakoitavuuteen. Aikuiset sopivat etukäteen, kuka tekee mitäkin.

– Myös lapselle on hyvä kertoa etukäteen, kuka vie tänään harrastamaan ja kenen kanssa katsotaan yhdessä läksyt. Tämä viestittää lapselle, että vanhemmat ovat jaksaneet pitää lasta mielessä ja huolehtia hänestä.

Myös puhelimen käyttöön ja pelaamiseen käytettyyn aikaan tarvitaan toimintatavat, sekä aikuisille että lapsille. Niistä on hyvä sopia yhdessä etukäteen: milloin saa käyttää puhelinta ja missä puhelin on yöllä. Lapsen kanssa on hyvä jutella myös siitä, milloin ruutuaika päättyy ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Mitä tekemistä on ruutuajan jälkeen?

Treenaa tunnesäätelyä

Jokainen vanhempi tunnistaa varmasti tilanteen, kun lapsi kiukkuaa ja myös itsellä alkaa ärtymys nousta. Lapsen tunteen kohtaaminen voi olla haastavaa, mutta sitäkin tärkeämpää.

Kun lasta kiukuttaa, on tärkeää, että aikuinen pysyy rauhallisena.  On hyvä kertoa lapselle, mitä hän voi tilanteessa tehdä. Saako tulla syliin tai onko joku paikka, missä voidaan rauhoittua? Lasta ei kuitenkaan pidä rangaista jättämällä yksin.

Lapsen tunteiden sanoittamisessa aikuinen antaa mallia.

– Voi sanoa esimerkiksi, että en tykännyt, että löit siskoasi, mutta minä tykkään sinusta.  Siis tekosi ei ollut hyvä, mutta olet minulle tärkeä siitä huolimatta, Levälahti antaa esimerkin.

Levälahti muistuttaa huomaamaan ja huomioimaan myönteiset asiat, vaikka vain pienetkin, jotta lapsen kanssa ei päädytä kieltämisen ja moittimisen kierteeseen.

Jos aikuinen menettää malttinsa, on tärkeää sanoittaa ikätasoisesti lapselle oman tunteensa, kun on itse rauhoittunut. Tämä luo lapselle turvaa.

– Aikuinen on malli lapselle, myös anteeksipyytämisessä. Asioihin voi palata ja korjata ne. On aina aikuisen vastuulla korjata tunnekatkot, Levälahti rohkaisee.