Tavoitteena Suomen parhaat hyvinvointityöntekijät

Aluehallitus käsitteli ja keskustelun jälkeen hyväksyi henkilöstöstrategian henkilöstöjaoston esityksen mukaisesti. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle henkilöstöstrategian hyväksymistä.

– Hyvinvointialueen henkilöstöstrategia pohjautuu aluevaltuuston ja -hallituksen valmistelemaan strategiatyöhön ja sitä laatimassa on ollut sekä henkilöstöä, esihenkilöitä että pääluottamusmiehiä, hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen kertoo.

Henkilöstöstrategiaan on kirjattu Pohjanmaan hyvinvointialueelle kolme tavoitetta:

1. Suomen parhaat hyvinvointityöntekijät
2. Suomen paras hyvinvointityönantaja
3. Korkea työhyvinvointi

Strategiaan määriteltiin konkreettisia toimenpiteitä sekä mittareita, joilla seurataan, miten tavoitteisiin päästään.

Tavoitteiseen parhaista hyvinvointityöntekijöistä pyritään esimerkiksi käynnistämällä Mentori-ohjelma sekä kehittämällä perehdytysohjelmaa. Kehitystä seurataan muun muassa asiakaspalautteiden ja hoidon ja palvelun vaikuttavuuden mittareilla.

Työnantajanäkökulmasta kehitystoimenpiteitä ovat esimerkiksi kannustava palkkaohjelma, johtajuuden kehittäminen sekä henkilöstöprosessien yhtenäistäminen ja sujuvoittaminen. Näitä seurataan muun muassa NPS-suosittelumittarin, henkilöstökyselyn ja palkkatasovertailun avulla.

Työhyvinvoinnin lisäämiseksi kehitetään yhteisöllisen ja toimintalähtöisen työajan suunnittelua ja käyttöönottoa sekä työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Näitä mitataan työhyvinvointikyselyllä sekä sairauspoissaolojen ja työtapaturmien seurannan avulla.

– Strategiaan on kirjattu raamit, mutta toimenpideosiota seurataan ja täydennetään vuosittain, Kinnunen kertoo.

Kielitaitovaatimus syntyy asiakkaan äidinkielestä

Hyvinvointialueen kuntayhtymälle laadittua kelpoisuussääntöä on päivitetty ja täydennetty uutta hyvinvointialuetta varten. Sääntö sisältää kuntayhtymässä käytössä olleet ammattinimikkeet ja mukana ovat nyt myös pelastuslaitoksen ja erityishuollon ammattinimikkeet.

Henkilöstön kielitaitovaatimukset on määrätty kelpoisuussäännössä. Kielitaitovaatimukset perustuvat Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymälle vuonna 2021 laadittuihin linjauksiin.

– Hyvinvointialueen virkaan tai toimeen vaadittavan kielitaidon määrittämisessä huomioidaan aina asiakkaan oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään sekä paikalliset olosuhteet ja kielitaidon tarve, kertoo henkilöstöjohtaja Ann-Charlott Gröndahl.

Pääosa yksiköistä on kaksikielisiä ja palvelee sekä ruotsin- että suomenkielisiä potilaita ja asiakkaita. Kuntayhtymässä yksikielisiksi määritellyt yksiköt ovat yksikielisiä myös itsehallinnollisella hyvinvointialueella. Esimerkiksi Laihian lastenneuvola ja Purohovin asumisyksikkö Vaasassa ovat suomenkielisiä yksiköitä ja Pixne-klinikka Maalahdessa on edelleen ruotsinkielinen yksikkö.

Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueella on yhteensä yli 400 yksikköä.

– Ensi vuoden alusta hyvinvointialueen yksikielisiksi määritellyistä yksiköistä 22 on suomenkielistä ja 23 ruotsinkielistä yksikköä. Uudessa kelpoisuussäännössä sekä Kårkullasta että Eskoosta siirtyvät yksiköt on määritelty yksikielisiksi. Näissä erityishuollon yksiköissä palveluiden asiakkailla tai asukkailla on kaikilla sama äidinkieli, Gröndahl kertoo.

Yksikielisissä yksiköissä henkilökunnalta ei edellytetä kielitaitoa muuta kuin siitä kielestä, jota yksikössä käytetään. Henkilöstöjaosto voi erityisten syiden perusteella myöntää erivapauden tai lievennyksen kielitaitovaatimuksesta.

– Haluamme varmistaa kaksikieliset palvelut, mutta löytää myös tasapainon siinä, ettei kieliosaaminen muodostu esteeksi rekrytoinnille. Kielitaito karttuu myös päivittäisessä työssä, Gröndahl muistuttaa.

Aluevaltuusto hyväksyi kelpoisuussäännön ja seuraavaksi asia siirtyy aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Sopimus Keski-Pohjanmaan kanssa etenee valtuustoon

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet tekevät kaksi yhteistyösopimusta. Ensimmäinen sopimus on voimassa vuoden 2023 ja koskee erityisjärjestelyjä, joilla turvataan toimintojen siirtäminen asiakkaiden, potilaiden ja henkilöstön kannalta mahdollisimman saumattomasti. Toinen sopimus on voimassa toistaiseksi ja koskee tavanomaisessa toiminnassa tehtävää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Yhteistyösopimuksella järjestämme esimerkiksi sen, että Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisosan asukkailla on mahdollisuus saada akuutissa tilanteessa hoitoa yhteispäivystyksessä Kokkolassa ja ensihoito jatkaa nykyisellä tavalla. Samoin sopimus turvaa sen, ettei asumispalveluiden asiakkaiden tarvitse muuttaa uudistuksen takia, kertoo sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström.

Sopimukset koskevat sekä palveluja, joita Pohjanmaan asukkaat voivat saada Keski-Pohjanmaalta, että palveluja, joita Keski-Pohjanmaan asukkaat voivat saada Pohjanmaalta.

Viranhaltijat seuraavat sopimusten toteutumista käytännössä ja aluevaltuusto arvioi ne kunkin toimikauden alussa. Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi sopimukset maanantain kokouksessaan ja seuraavaksi niitä käsittelee aluevaltuusto.