Tehostettu kotikuntoutus tuo avun asiakkaan luo: ”Emme tarjoa vain laastaria, vaan pyrimme pureutumaan itse ongelmaan”

Kun ikääntynyt asiakas on joutunut sairaalahoitoon esimerkiksi kaatumisen jälkeen, hänet on akuutin hoitovaiheen jälkeen tyypillisesti siirretty yleislääketieteen osastolle jatkohoitoon.

Mikäli sairaalajakso venyy viikkojen tai kuukausien pituiseksi, asiakkaan luottamus omiin taitoihin voi kadota ja kynnys palata kotiympäristöön kasvaa.

− Kotiuttamisen lykkääntyessä asiakas ei välttämättä pääse oikeaan palveluun. Tämä on osasyy sille, että osastot ovat täynnä ja kotihoito ruuhkaantuu, kuntoutuksen vt. ylihoitaja Paula Kullas sanoo.

Asiakkaan kuntoutumisen ja kotona pärjäämisen tueksi Pohjanmaan hyvinvointialueella testataan elokuusta alkaen tehostettua kotikuntoutusta. Lähtökohtana on, että akuutin sairaalahoidon tarpeen ohittanut asiakas siirretään osaston sijaan omaan kotiin, missä hänelle tarjotaan terveydenhuollon palveluita ja kuntoutusta.

− Päätavoitteena on löytää asiakkaalle oikeat keinot ja apuvälineet, joiden avulla hän kuntouduttuaan pärjää itsenäisesti kotona, Kullas kertoo.

Sen sijaan että esimerkiksi kotihoito tekee kiireessä asiakkaan puolesta asioita, joihin hän oikeanlaisella harjoittelulla ja rohkaisulla kykenisi itsekin, autetaan asiakasta suorittamaan arjen askareita itse.

− Sairaalajakson jälkeen passivoituu helposti, kun on tottunut olemaan hoidettavana. Sairaalassa ei myöskään ole hyödyllisiä houkuttimia, kuten kasteltavia huonekasveja tai ovikelloa soittavaa naapuria, kuntoutuksen vt. toimialajohtaja Heidi Kotanen sanoo.

Nopeaa ja ennaltaehkäisevää palvelua

Tehostettu kotikuntoutus lasketaan terveyspalveluksi eikä sen saaminen edellytä esimerkiksi sosiaalihuollon kartoituspäätöstä. Sen sijaan asiakkaan tulee olla lääkärin arvion mukaan kuntoutettavissa sekä motivoitunut parantamaan omaa toimintakykyään.

− Tehostetun kotikuntoutuksen avulla pyritään välttämään tilanteita, joissa annetaan enemmän apua kuin mille oikeasti olisi tarvetta. Saavutettua palvelua on yleensä vaikea kumota, kun siihen on ehtinyt tottua, Kotanen sanoo.

Jokaiselle asiakkaalle tehdään toimintakykyarvio, jonka perusteella hänet sairaalaan vienyttä tai arkea rajoittavaa ongelmaa aletaan ratkaista. Palvelussa työskentelevät lähi- ja sairaanhoitajat sekä fysio- ja toimintaterapeutit auttavat asiakasta esimerkiksi perusaskareissa ja lääkehoidossa samalla tavoin kuin tavallisessa kotihoidossa. Toiminnassa korostuu kuitenkin kuntouttava työote, jossa asioiden uudelleen omaksumiseen saa ja pitääkin kulua aikaa.

− Jos asiakas on heikkojalkainen ja hänellä on huono tasapaino, lähdetään miettimään, miten niitä voitaisiin vahvistaa, ettei turhia kaatumisia enää tulisi. Emme tarjoa laastaria, vaan yritämme pureutua ongelmien syihin, Kullas sanoo.   

Eroon tarpeettomasta avusta 

Aluksi hyvinvointialueen työntekijät käyvät asiakkaan luona jopa neljä kertaa päivässä. Käyntien aikana sovitaan asioista, joita asiakas pyrkii toteuttamaan itsekseen, kuten pukeutuminen ennen hoitajan tuloa.  

− Kuntoutusta ei tapahdu, jos toinen tekee sinun puolestasi asioita, koska ei ole aikaa tehdä niitä itse. Pitkällä tähtäimellä maltti on kuitenkin valttia, kun asiakkaan toimintakyky ja itseluottamus kasvaa eikä hän ole vain toisen toiminnan kohde, Kullas sanoo.

Käyntien välissä asiakkaan vointia seurataan aktiivisuusrannekkeen ja muiden sähköisten apuvälineiden avulla. Pitkällä tähtäimellä toiminnan tavoitteena on, että asiakas toimisi arjessaan mahdollisimman omatoimisesti. Mikäli kuntoutumista ei tapahdu riittävästi, asiakas ohjataan esimerkiksi kotihoitoon tai muihin palveluihin.

Käyttöön elokuun puolivälissä

Tehostettua kotikuntoutusta tarjotaan aluksi Vaasassa ja Pietarsaaressa. Vastaavasta toiminnasta on Kullaksen mukaan hyviä kokemuksia ja rohkaisevaa tutkimustietoa sekä Suomesta että muista pohjoismaista. Myös Vaasassa on aiemmin ollut tehostettua kotikuntoutusta vastaava palvelu.

− Saimme tuolloin palvelusta erittäin hyvää palautetta. Asiakas uskalletaan kotiuttaa aiemmin, kun tiedetään, että hänellä on asiantunteva tiimi apunaan. Asiakkaalle palvelu tuo taloudellista säästöä ja lisää itsenäisyyttä, Paula Kullas sanoo.

Ainakin vuoden loppuun kestävän pilottijakson aikana hankkeen vaikuttavuutta seurataan sekä käyttäjäpalautteen että asiakkaiden palvelutarpeen määrän kautta. Mikäli tulokset ovat hyviä, malli on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön koko Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kokeilu on herättänyt mielenkiintoa myös työntekijöiden parissa.

− Ennen myös kotihoidossa on ollut enemmän aikaa tehdä asioita yhdessä asiakkaan kanssa ja arvioida hänen vointiaan ja avuntarvettaan kokonaisvaltaisesti, Kullas pohtii.

Tehostetussa kotikuntoutuksessa palataan siis tietyllä tapaa takaisin kotiin vietävien palvelujen juurille. Lisäksi se on vastaus Pohjanmaan hyvinvointialueen sopeuttamisohjelmassa esitettyihin toiveisiin kevyemmistä ja ennaltaehkäisyyn keskittyvistä palveluista.