Tietojohtaminen
Tietojohtaminen on lähestymistapa, jonka avulla kerätään, käsitellään ja analysoidaan tietoa. Hyvinvointialueella tietoa kertyy muun muassa asiakas- ja potilasjärjestelmiin kirjattavista asioista ja niitä hyödynnetään niin palveluissa kuin päätöksenteossa.
Tietojohtaminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen.
- Tiedon johtamisella tarkoitetaan datan eli tiedon hallintaa. Siihen kuuluu hyvinvointialueella kertyvien tietovarastojen hallintaa ja kirjaamiseen liittyvää kehittämistyötä.
- Tiedolla johtamisella tarkoitetaan analysoituun dataan eli tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimintojen ohjausta.
Hyvinvointialueen keräämiä tietoja hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä laadun arvioinnissa. Ammattilaisten tekemät kirjaukset siirtyvät asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, näistä järjestelmistä tieto siirtyy sähköiseen tietovarastoon ja sitä kautta raportteihin. Kaikki toiminnot tehdään asiakkaiden tietosuoja, yksityisyys ja eettisyys huomioiden.
Tieto auttaa tunnistamaan tarpeita ja kohdentamaan palveluita
Tietojohtamisella voidaan
- tunnistaa asiakkaiden tarpeita ja parantaa palveluiden saatavuutta,
- seurata ja arvioida palveluiden laatua ja tehokkuutta ja
- lisätä väestön tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Kun tiedämme, missä tarpeita on, voimme kohdentaa hyvinvointialueen resurssit tehokkaasti. Tieto edistää väestön osallistumista omaan terveydenhuoltoon ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Sähköisten palveluiden kautta tarjoamme suosituksia terveellisen elämäntavan ylläpitämiseksi, tietoja terveydentilasta ja tarvittaessa ohjeistetaan palveluihin hakeutumisessa.
Tietosisältöjä päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi
Hyvinvointialueella tehtävää päätöksentekoa ja tutkimustyötä varten voidaan hyödyntää monenlaisia tietosisältöjä. Yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut turvataan tiedon avulla.
Vähimmäistietosisällöllä tarkoitetaan minimitason tietoa, jota hyvinvointialueen päätöksenteossa tarvitaan laissa määriteltyjen järjestämistehtävien hoitamiseksi. Vähimmäistietosisältö on sama kaikille hyvinvointialueille ja se on edellytys hyvinvointialueen tiedolla johtamiselle. Esimerkkejä hyödynnettävistä tietosisällöistä:
- Väestötiedot: Tiedot hyvinvointialueen väestörakenteesta, kuten ikärakenne, sukupuoli ja väestöennuste. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida väestön tarpeita ja suunnitella palveluita.
- Terveydenhuollon tiedot: Tiedot alueen väestön sairastavuudesta, käynneistä ja terveydenhuollon resursseista. Näitä tietoja tarvitaan terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa.
- Sosiaalipalvelujen tiedot: Tiedot sosiaalipalvelujen käytöstä, kuten toimeentulotuesta, lastensuojelusta ja vammaispalveluista. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida sosiaalisten tarpeiden muutoksia ja resurssien kohdentamista.
- Tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamien palveluiden tilasta, tarpeesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista hyvinvointialueella ja kunnittain löydät täältä: Sotekuva
Tulevaisuudessa tiedon kotina Pohjanmaan tietohub
Olemme kehittäneet oman tietovaraston, jonka nimi on Pohjanmaan tietohub. Visiona on, että kaikki raporttien muodostamisessa tarvittava tieto löytyy tulevaisuudessa sieltä. Näitä tietoja ovat muun muassa asiakas- ja potilastiedot, henkilöstötiedot, taloustiedot ja laatutiedot.
Tietohubin rakentamisella varmistetaan, että hyvinvointialueen toimijat voivat hallita tuottamaansa dataa, pystyvät hyödyntämään ja kehittämään raportointia sekä data-analytiikkaa. Tietojen hyödyntämisen ja data-analytiikan avulla voidaan mallintaa ja ennakoida palveluntarvetta tulevaisuudessa. Se hyödyttää myös ennaltaehkäisevien palveluiden suunnittelua.
Täältä löydät tietosisällöt, jotka siirtyvät Pohjanmaan tietohubista Power BI -raportointiportaaliin.
Täältä löydät tietosisällöt, jotka siirtyvät Pohjanmaan tietohubista Exreport-raportointiportaaliin.