Siirry sisältöön
Yleinen

Vakavakaan mielenterveyden häiriö ei ole este työllistymiselle

IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeessa kokeillaan IPS-työhönvalmennusta osana vakavien mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden kuntoutuspolkua Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tavoitteena on edistää mielenterveyskuntoutujien paluuta tai pääsyä työmarkkinoille ja työssä pysymistä.

IPS-työhönvalmentaja on asiakkaan tukena

IPS-toimintamalli on tutkimusnäyttöön ja kansainvälisiin laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen menetelmä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support.

IPS-työhönvalmennusmallin keskiössä on kaksi asiakasta: työnhakija ja työnantaja. Heitä yhdistävä linkki on IPS-työhönvalmentaja, joka toimii molempien asiakasryhmien tukena. IPS-työhönvalmentaja auttaa työhön perehdyttämisessä, antaa taloudellista neuvontaa ja on tukena koko prosessin ajan. Lisäksi IPS-työhönvalmentaja antaa ohjausta työllistymistä edistäviin toimintoihin, kuten opiskelujen aloittamiseen. Työhönvalmennus jatkuu myös työsuhteen alkamisen jälkeen tarvittavan ajan.

Palvelu on tarkoitettu työikäisille ja palveluun ohjautuvilla asiakkailla tulee olla oma halu työllistyä tai lähteä opiskelemaan. Työnhakija-asiakkailla tulee tämän lisäksi olla säännöllinen hoitosuhde perus- tai erikoistason palveluissa koko työhönvalmennuksen ajan.

IPS-työhönvalmennus on muutoin avoin palvelu vakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneille, mutta hankeaikana (1.6.2023-31.8.2024) asiakaskohderyhmä oli rajattu siten että asiakkaat ohjautuivat työhönvalmennukseen psykiatrisen hoitoyksikön kautta lähetteellä. Lokakuussa asiakaskohderyhmä on tarkoitus laajentaa erikoissairaanhoitoon.

IPS-työhönvalmentajat Eija Seppelin, Tanja Kaivonen ja Nita Nåhls. 

Työhönvalmennuksen ensivaikutelmat

Työhönvalmennuksen asiakastyö alkoi elokuussa. IPS-työhönvalmentajien, Eija Seppelinin ja Nita Nåhlsin, mielestä asiakastyö on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Asiakkaat ovat olleet motivoituneita ja sitoutuneita palveluun. Yhteistyö hoitotahon henkilöstön kanssa on sujunut hienosti. Yhteisesti sovitut työskentelytavat ovat luoneet hyvän yhteistyöpohjan, ja asiakkaita on tullut hoitotahon kautta sovitusti ja suunnitellusti, Seppelin kertoo.

– Työnantajilla on ollut yleisesti positiivinen asenne, mutta työnantajat tarvitsisivat yhä enemmän tietoa aiheesta, kuten että kyseessä on asiakkaiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatöihin, Nåhls jatkaa.

IPS-tiiminvetäjä Tanja Kaivosen mukaan kiinnostusta IPS-työhönvalmennusta kohtaan on esiintynyt runsaasti.

– Aivan selvästi tätä palvelua on odotettu ja sen toivotaan jatkuvan alueella hankkeen päättymisen jälkeen. IPS:n kustannukset ovat samansuuntaisia muiden työllistymisen ja työhön kuntoutumisen tukipalveluiden kanssa, mutta toiminnan tuloksellisuus on kaksinkertainen verrokkipalveluihin nähden, Kaivonen kertoo.

Tavoitteena on, että IPS-työhönvalmennus jää hyvinvointialueen pysyväksi toiminnaksi hankkeen päätyttyä.

Lue lisää IPS-Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeesta