Yksilöllisempiä sairauspoissaoloja toimenpiteiden jälkeen

Kolmivuotisen (2020-2023) Työote-hankkeen tarkoitus on ottaa käyttöön toimintamalli, joka auttaa ehkäisemään pitkiä sairaspoissaoloja työelämässä. Mallin tarkoituksena on, että työterveys ottaa potilaan vastuulleen nopeammin ja koordinoi tarvittavia toimia, joita tarvitaan mahdollisimman pikaiseen työhön paluuseen. Keski-Suomessa kehitetty malli otetaan käyttöön koko Suomessa TYÖOTE-hankkeen kautta.

– Tarkoitus on, että tiettyyn potilasryhmään kuuluvat saisivat samanlaisen arvioinnin riippuen missä päin Suomea hän asuukin, kertoo erikoissuunnittelija Susanna Heinonen, joka tuli hankkeeseen mukaan keväällä 2022.

Pohjanmaan hyvinvointialueella ensimmäinen potilasryhmä tulee olemaan polvi- ja lonkkaproteesipotilaat. Toinen ryhmä on olkapääleikkauspotilaat ja kolmanneksi ryhmäksi on suunniteltu selkäpotilaat. Lähtökohta potilasryhmien valinnalle on ollut se, että he ovat työelämässä mukana olevia henkilöitä, joilla sairaspoissaolot ovat olleet hyvin vaihtelevia työtehtävästä riippuen. Tavoitteena on yksilölliset poissaoloajat työelämästä.

– Vanhan mallin mukaan kaikille polvi- ja lonkkaleikkauspotilaille kirjoitetaan automaattisesti kolmen kuukauden sairaspoissaolo. Uuden mallin mukaan toimenpiteestä toipuminen vaatii neljän-kuuden viikon toipumisajan. Tämän jälkeen sairauspoissaolon pituus riippuu henkilön työtehtävästä. Toiset ammattiryhmäthän voivat palata töihin nopeammin kuin toiset, Heinonen toteaa.

– Iso osa tätä muutosta on se, että vanhan paperisen palautteen sijaan tieto toimenpiteestä lähetetään sähköisesti erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon jo ennen toimenpidettä. Näin työterveyshuolto osaa varautua mahdolliseen tulevaan kontaktiin. Monissa työterveyshuollon paikoissa ei ole ollut käytössä tähän tarkoitettua sähköistä järjestelmää, joten olemme joutuneet rakentamaan tällaisen yhteyden. Näin myös 2M-IT on tärkeä kumppani tässä hankkeessa, Heinonen kertoo.

Kokonaiskuva ja yhteistyö ovat projektin tärkeitä rakennuspalikoita

Heinonen itse toimii moniammatillisen TYÖNYRKKI-ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä työskentelee käytännön valmisteluiden parissa, jotka ankkuroivat mallia toimintaan: luo uusia ohjeita, ennakkotietolomakkeita ja tietojärjestelmää. Heinosen tehtävä on tehdä itse kehittämistyötä käytännössä eli olla koordinoiva linkki ryhmän, johdon ja henkilöstön välillä.

– Minulla on pitkä kokemus työstä kirurgialla niin sairaanhoitajana kuin esimiehenä. Olen työskennellyt Vaasan keskussairaalassa jo yli 20 vuotta. Se on minulle etu tässä hanketyössä, koska minulla on hyvä kokonaiskuva hoitoketjuista, Heinonen kertoo. Meillä on tässä hanketyössä laajempi perspektiivi kuin pelkkä erikoissairaanhoito. Katsomme kokonaisuutta sekä ennen erikoissairaanhoitoa, että sen jälkeen.

Heinosen mukaan yhteistyökumppanit, joille on kerrottu hankkeesta, ovat suhtautuneet siihen positiivisesti. Kaikki ymmärtävät, miten tärkeää on mahdollisimman nopea työhön paluu. Toinen positiivinen seikka on erityissairaanhoidon kuormituksen vähentyminen, mikä vaikuttaa merkittävästi myös kustannuksiin. Hankkeessa luonnollisesti toivotaan, että mallista tulee pysyvä osa Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa ja uusia potilasryhmiä saadaan mukaan toimintamalliin tulevaisuudessa ilman tätä hankettakin.