Siirry sisältöön
Yleinen

Asiakkaat kehityksen kulmakivinä

Asiakkaiden kokemustietoa hyödyntämällä pystytään lisäämään henkilöstön ymmärrystä asiakkaiden palveluntarpeista, kehittämään palveluita oikeaan suuntaan sekä kohdentamaan oikea-aikaisiksi. Kokemustiedon saamiseksi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitystyötä tehdään yhteistyössä muun muassa vanhusneuvoston edustajien, eri järjestöjen alaisten kokemustoimijoiden kanssa sekä asiakkaiden ja perheiden kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, palveluiden saavutettavuus ja sujuvuus sekä painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan. Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyminen ja siitä aiheutuva muutostilanne mahdollistavat olemassa olevien toimintatapojen tarkastelun uusin silmin. Muutos luo hyvän tilaisuuden myös asiakasosallisuuden tarkastelulle. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa osallisuus on keskeisessä roolissa, ja asiakkaita sekä heidän edustajiaan pyritään osallistamaan monipuolisesti eri tavoin.

Esimerkiksi ikäihmisten palveluohjauksessa on järjestetty tapaamisia vanhusneuvoston edustajien kanssa, joissa heiltä on haettu näkökulmia ja toiveita eri teemoihin liittyen. Elintapaohjauksen ja kotikuntoutuksen kehittämisalueilla asiakkaat lisäksi osallistuvat toimintamallien käyttöönoton testaukseen, työpajoihin ja asiakastyytyväisyyskyselyihin. Psykososiaalisen hyvinvoinnin kehittämisessä nuoret puolestaan osallistuvat käytössä olevan terapiamenetelmän arviointiin.

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on välttämätön osa kehitystyötä erityisesti kehittämishankkeissa, sillä kokemusperäistä tietoa tarvitaan parempien palveluiden kehittämiseksi. Keskeistä on aito kiinnostus asiakkaiden ajatuksia ja mielipiteitä kohtaan. On myös tärkeä huomioida, että mielipiteitä ei pyydetä ainoastaan valmiiksi ideoituun suunnitelmaan, vaan otetaan osaksi suunnitelman muodostamista.

Asiakasosallisuudessa kohti kumppanuutta

Asiakasosallisuudella viitataan palvelunkäyttäjien osallistumiseen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaat ovat tavallisesti osallistuneet oman hoitonsa tai palvelunsa suunnitteluun, mutta viime vuosina on alettu yhä enenevissä määrin puhumaan palveluntarjoajan ja palvelunkäyttäjän välisestä kumppanuudesta. Puhutaan myös yhteiskehittämisestä, jossa palvelunkäyttäjä otetaan tasa-arvoisena toimijana mukaan kehittämään palvelua. Näiden toteutumisen edellytyksenä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä asiakasosallisuus tarkoittaa, ja miksi se on tärkeää.

Perhekeskustoiminnan kehittämisessä perheet osallistuvat alueellisen toimintamallin muodostamiseen. He tulevat olemaan mukana työpajoissa yhdessä ammattilaisten kanssa, osallistuvat sähköisen perhekeskuksen testaamiseen ja ovat mukana kehittämässä kohtaamispaikkoja sekä niiden rakenteita Pohjanmaan alueelle. Kehittämiseen on saatu mukaan myös lapsiperheasioiden kokemusasiantuntija, jonka osaamista tullaan hyödyntämään muun muassa erilaisissa kehittämisryhmissä.

On tärkeää miettiä, kuinka voisimme ottaa asiakkaita yhä vahvemmin mukaan palveluiden kehittämiseen ja arviointiin. Rakennetaan siis yhteistyötä asiakkaiden kanssa yhä tiiviimmäksi, otetaan heidät luonnolliseksi osaksi mukaan kehittämiseen kaikilla organisaation tasoilla ja vahvistetaan yhdessä asiakaslähtöistä kulttuuria koko Pohjanmaan hyvinvointialueella!