Digipalveluita koko Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkaille

Sonja Friman ja Heli Pajala työskentelevät Pohjanmaan Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen digitalisaation valmistelun osakokonaisuudessa yhdessä muiden hyvinvointialueen hankkeiden kanssa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä muiden hankkeiden, esimerkiksi Prima Botnia hankkeen, kanssa.

Friman on aloittanut projektityöntekijänä syyskuun alussa ja Pajala marraskuun alussa. Hanketyö jatkuu ainakin vuoden 2023 loppuun. Digitalisaation valmistelun tavoitteena on parantaa digitaalisia palveluita hyvinvointialueella.

Syksyn 2022 aikana Friman on vieraillut kuntien eri terveysasemilla kartoittamassa terveysasemien sähköisten asiointipalveluiden tarvetta, ja sen myötä laatinut kyselyn henkilökunnalle. Kyselyä on jatkossa tarkoitus laajentaa myös muille palvelualueille.

– Kyselyllä on kartoitettu millaisille vastaanotoille potilas voisi tulevaisuudessa varata ajan sähköisesti, minkälaisia asiakaskohtaamisia voisi hoitaa chatin tai videoyhteyden avulla sekä millaisia sähköisiä lomakkeita asiakkaan olisi mahdollista täyttää, Friman sanoo.

Kyselyn tulosten perusteella on tarkoitus kehittää ja sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita lisäämällä sähköistä asiointia. Sähköistä asiointia lisäämällä voidaan vastata kasvavaan palvelutarpeeseen.

– Henkilökunnan kyselyyn on tullut jo tähän mennessä kattavasti vastauksia, joita on aloitettu analysoimaan. On ollut mukava tutustua erilaisiin näkemyksiin, kertoo Friman.

Friman keskittyy parhaillaan chatbotin valmisteluun yhdessä asiakaspalvelukeskuksen työntekijöiden kanssa. Työhön kuuluu muun muassa chatin sisällön suunnittelua, sisällön luomista ja uuden digitaalisen työkalun käytön opettelua.

Pajala puolestaan keskittyy tällä hetkellä alueen palveluiden yhteystietojen kartoittamiseen ja kokoamiseen.

– Sekä asiakkaat että ammattilaiset hyötyvät siitä, että palvelut on kuvattu hyvin ja yhteystiedot sekä yhteydenottokanavat helposti löydettävissä. Tämä tukee palveluiden yhdenvertaista saatavuutta hyvinvointialueella, sanoo Pajala.

Koottuja tietoja on tarkoitus hyödyntää eri digipalveluissa kuten esimerkiksi Omaolossa ja sähköisessä perhekeskuksessa.

Kehitystyö eli prosessien suunnittelu ja uusien työkalujen käyttöönotto ja jalkautuminen tapahtuu toiminnassa ja yhteistyössä kentällä työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.

– Ammattilaisten asiantuntijuus on avainasemassa kehitystyön etenemiselle, toteavat Friman ja Pajala.

Haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka työtä tehdään koko ajan, ei se aina etene ruusuisesti. Digipalveluiden kehittämistä hidastavat eri toimintatavat, joiden yhtenäistäminen vie aikaa. Uusien palveluiden käyttöönoton mukana tulee vastuu informoida ja markkinoida niitä palvelun käyttäjille eli asiakkaille.

– Digipalveluiden parantaminen ja niiden käyttöönotto mahdollistaa asiakkaiden joustavamman yhteydenoton ammattihenkilöihin ja auttaa asiakkaita omahoidon arvioinnissa, sanoo Friman.

– Tämä mahdollistaa ammattilaisresurssien oikean kohdentamisen sinne missä sitä tarvitaan ja näin aikaa jäisi enemmän asiakkaille, jotka tarvitsevat tapaamisen kasvokkain. Tämä antaa myös asiakkaalle mahdollisuuden osallistua oman hoitonsa suunnitteluun paremmin, kun voi esimerkiksi varata aikoja sähköisesti tarvitsemaansa palveluun, toteaa Pajala.

Digipalveluita on jo runsaasti käytössä muualla Suomessa ja niistä on saatu hyvää palautetta. Digipalveluiden ei ole kuitenkaan tarkoitus viedä pois perinteisiä käytössä olevia palveluita, vaan antaa asiakkaille mahdollisuus valita, mikä palvelumuoto itselle parhaiten sopii. Asiakas on aina kehitystyön keskiössä.