Siirry sisältöön
Kotikäynti-asiakaslehti

”En antaisi tätä enää pois!”

Valkotukkainen iäkäs nainen katsoo tablettitietokonetta.
Iäkäskin käyttäjä tulee nopeasti sinuiksi laitteen kanssa, joka helpottaa arkea. Lääkerobotit ja videopuhelut kuuluvat jo kymmenien ikäihmisten arkeen Pohjanmaalla.

– Joskus ajattelen, että no nytkö ne jo soittaa! Mutta tykkään, että soittavat. Tulee noustua ylös, aamu-uniseksi tunnustautuva Kaarina Luoma tokaisee ja purskahtaa hersyvään nauruun.

Vaasalainen Luoma käyttää Alvar-etähoivapalvelua, jonka kautta kotihoidosta soitetaan hänelle joka arkipäivä. Keittiötasolla on telineessä tablettitietokone, johon ilmestyvät tutun hoitajan, tällä kertaa Raija Flyktin, kasvot.

– Soitamme Kaarinalle sellaisen herätyssoiton. Jutellaan, millainen vointi on tänä aamuna ja varmistetaan, että otetaan aamulääkkeet, Flykt kertoo.

– Tämä on niin hyvä, kun voi tässä kertoa, että minulla on tällainen ja tällainen vaiva, mitä minä nyt teen. Ja jos on suruja, saa purkaa sydäntään, Luoma jatkaa.

Flykt kertoo, että videopuhelu voidaan soittaa asiakkaan tarpeen mukaan 1-2 kertaa päivässä tai vain muutaman kerran viikossa, mutta aina ennalta sovittuun aikaan. Puhelu käynnistyy automaattisesti, kun hoitaja soittaa.

Puhelun aikana hoitajat toki neuvovat ja ohjaavat terveyteen liittyvissä asioissa, mutta myös esimerkiksi ruuanlaitossa. Hoitaja voi olla asiakkaalle ikään kuin ruokaseurana.

– Tästä saa ihanan aloituksen päivään, Luoma hymyilee.

Valkotukkainen iäkäs nainen katsoo hymyillen tablettitietokonetta.
Kun kotihoidosta soitetaan Alvar-etähoivan kautta Kaarina Luomalle, on hymy herkässä. Nauravainen Luoma toteaakin, että välillä puhelut meinaavat venyä, kun asiaa on paljon. ”Siellä on kyllä niin kivoja hoitajia kaikki!”

Videopuhelu tyttärelle

Aluksi hoitaja kävi Luoman kotona antamassa lääkkeet. Puolison kuoleman jälkeen päivät tuntuivat yksinäisiltä ja raskailta. Alvar-palvelun käyttöönotto ja pian sen jälkeen muutto ikäihmisten vuokra-asuntoon tuntuvat Luomasta lottovoitolta.

– Hoitaja käy täällä kyllä mittaamassa verensokeria ja verenpainetta, mutta ei joka päivä.

Alvar-etähoivan kautta voi soittaa myös yhdelle omaiselle, ja Luoma soittaa videopuheluita tyttärelleen. Juttukaveri tuntuu olevan heti lähempänä, kun äänen lisäksi näkee myös kasvot.

Alvar-palveluun kuuluu etähoivan lisäksi myös hyvinvointia tukevaa viriketoimintaa. Tarjolla on esimerkiksi jumppaa, kulttuuria ja keskustelutuokioita. Osallistujat näkevät ja kuulevat toisensa videoyhteydellä.

Luoma naurahtaakin olevansa niin menevää sorttia, ettei ole ehtinyt ohjelmatuokioihin montaa kertaa osallistua. Hän kävelee ahkerasti ympäri vuoden rollaattorin kanssa. Jos alkaa huimata, voi välillä istahtaa ja levätä.

Huimauksen vuoksi Luoma on saanut käyttöönsä myös turvarannekkeen eli rannekellon kokoisen laitteen, jossa on kutsunappi. Jos hän vaikka kaatuisi kotona, nappia painamalla hän saa yhteyden hoitajaan.

– Ei ole tarvinnut vielä painaa nappia. Mutta riittää, että tiedän sen olevan siinä, jos sitä tarvitsen.

Mustapaitainen iäkäs nainen kurkottaa kohti lääkerobottia. Taustalla istuu sinipukuinen hoitaja.
Sonja Granath kertoo tottuneensa nopeasti lääkerobotin käyttöön. Vaasan kotihoidossa työskentelevä Tarja Rinta-aho kertoo, ettei sähkökatkoskaan sekoita robotin aikataulua. Laitteen akku huolehtii siitä, että annos tulee ajallaan.

Kokeilusta pysyväksi apuriksi

Pari kerrosta alempana asuu Sonja Granath, jonka päivittäisistä lääkkeistä on vuoden ajan huolehtinut lääkerobotti. Kun lääkkeitä piti ottaa neljästi päivässä, Granath koki, että oli vaikea muistaa ottaa lääkkeet oikeaan aikaan.

Nyt aikataulusta huolehtii ikkunapöydällä oleva laite, joka ei pistä silmään, eikä ole tiellä.

– Ajattelin, että täytyy sitä ainakin kokeilla. Enkä enää antaisi tätä pois, Sonja Granath toteaa.

Lääkerobottiin syttyy vihreä merkkivalo, kun on aika ottaa lääkkeet. Silloin nappia painamalla robotista työntyy ulos pieni pussi, jossa on valmiina sillä hetkellä otettavat lääkkeet.

– Se alkaa pompottaa, jos lääkettä ei tule heti hakemaan. Se on kyllä sellainen ääni, ettei sitä kauaa kuuntele, Granath naurahtaa.

Naisen käsi kurkottuu kohti lääkerobottia. Laatikon muotoisessa robotissa on digitaalinen näyttö ja pyöreä painike.
Lääkerobotin nappia painamalla voi tarkistaa, koska on aika ottaa seuraava lääke. Kun napissa palaa vihreä valo, on aika ottaa lääke ja robotti antaa annospussin nappia painamalla.

Robotti avautuu vain hoitajalle

Jos lääkkeet jäisivät ilmoituksista huolimatta ottamatta, robotti lukitsee ne sisäänsä, jolloin ei synny riskiä, että lääkkeitä otettaisiin liikaa tai väärään aikaan.

Kotihoidon hoitajat saavat puhelimeensa ilmoituksen, jos lääkkeitä ei ole otettu. Silloin hoitaja voi käydä paikalla antamassa lääkkeet, sillä robotin voi avata vain hoitaja.

Kotihoidosta käydään täyttämässä lääkerobotti kahden viikon välein.

– Lääkkeet tulevat apteekista valmiina pussirullana, jossa jokainen pussi on yksilöity: kenen lääkkeistä on kyse, mihin aikaan ne kuuluu ottaa ja mitä pussi sisältää, kotihoidossa työskentelevä Tarja Rinta-aho kertoo.

– Yllättävän hyvin uudet asiakkaat ovat ottaneet lääkerobotit vastaan. Me huomaamme nopeasti, että asiakas alkaa pärjätä näiden kanssa.

Myös Granath koki käytön aloittamisen vaivattomaksi ja tottui robottiin nopeasti.

– Ennen hoitaja kävi antamassa lääkkeet, joten kyllähän tämä helpottaa paljon heidän työtään. Nyt he käyvät aamulla ja illalla. Saan apua pukeutumiseen ja peseytymiseen.

Hoitaja pitää käsissään pienistä muovipusseista muodostuvaa rullaa. Pusseissa on lääkkeitä.
Lääkkeet tulevat apteekista valmiina pussirullana, jossa jokainen pussi on yksilöity: kenen lääkkeistä on kyse, mihin aikaan ne kuuluu ottaa ja mitä pussi sisältää. Lääkerobotti tarjoaa rullasta oikeaan aikaan oikean pussin.

Kotihoidon uudet muodot

Etähoiva on palvelua, jossa terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilainen on teknologian avulla yhteydessä asiakkaaseen tai asiakas itse käyttää teknologiaa apuvälineenä.

– Teknologiset ratkaisut eivät tietenkään sovi kaikille ja suurin osa asiakkaistamme tarvitsee käyntejämme. Etähoiva on yksi kotihoidon muoto, palveluesimies Sanna Pikkala kertoo.

Etähoiva tukee kotihoidon asiakkaan hyvinvointia ja asumista omassa kodissa. Sen kautta tarjotaan myös aktivoivaa viriketoimintaa, kuten vaikkapa jumppaa tai vierailuja museossa videoyhteyden avulla.

Kotihoidon asiakkaalle tehdään aina palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella valitaan juuri hänen tarvitsemansa palvelut. Etähoivaa pohdittaessa otetaan huomioon, hyötyykö asiakas teknologiasta ja mahdollistavatko psyykkinen tai fyysinen toimintakyky etähoivan käytön. Esimerkiksi muistisairaus ei ole automaattisesti este etähoivan käytölle.

Pikkala kertoo, että joillekin etähoiva on mieluisampi vaihtoehto, kuin hoitajan käynnit kotona.

– Siinä ei tulla ikään kuin omalle reviirille, kun hoitaja ei tule kotiin fyysisesti. Olemme saaneet palautetta, että hoitajan koetaan olevan täysin läsnä siinä videopuhelussa. Siinä ollaan kasvokkain ja keskitytään vain keskustelemaan. Jos hoitaja olisi käynnillä kotona, hän touhuaisi siinä samalla jotain muutakin, Pikkala kertoo.

Etähoiva ja teknologiset ratkaisut Pohjanmaan hyvinvointialueella

  • Lääkerobotteja on käytössä eri puolilla hyvinvointialuetta jo lähes 170 asiakkaalla.
  • Videopuheluihin perustuvaa Alvar-etähoivaa tai viriketoimintaa tarjotaan Vaasassa, Laihialla, Mustasaaressa, Pietarsaaressa sekä Kristiinankaupungissa. Kruunupyyssä tarjotaan etähoivaa kuvapuheluilla.Hyvinvointialueella on tällä hetkellä yli 100 etähoivapalveluiden asiakasta.
  • Tavoitteena on, että 20 prosenttia kotihoidon asiakkaista saisi etähoivan palveluita, ja että vuoden 2024 loppuun mennessä etähoivaa tarjotaan jokaisessa alueen kunnassa.

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 2/2023

Teksti: Varpu Saari
Kuvat: Christoffer Björklund