”En antaisi tätä enää pois!”

– Joskus ajattelen, että no nytkö ne jo soittaa! Mutta tykkään, että soittavat. Tulee noustua ylös, aamu-uniseksi tunnustautuva Kaarina Luoma tokaisee ja purskahtaa hersyvään nauruun.

Vaasalainen Luoma käyttää Alvar-etähoivapalvelua, jonka kautta kotihoidosta soitetaan hänelle joka arkipäivä. Keittiötasolla on telineessä tablettitietokone, johon ilmestyvät tutun hoitajan, tällä kertaa Raija Flyktin, kasvot.

– Soitamme Kaarinalle sellaisen herätyssoiton. Jutellaan, millainen vointi on tänä aamuna ja varmistetaan, että otetaan aamulääkkeet, Flykt kertoo.

– Tämä on niin hyvä, kun voi tässä kertoa, että minulla on tällainen ja tällainen vaiva, mitä minä nyt teen. Ja jos on suruja, saa purkaa sydäntään, Luoma jatkaa.

Flykt kertoo, että videopuhelu voidaan soittaa asiakkaan tarpeen mukaan 1-2 kertaa päivässä tai vain muutaman kerran viikossa, mutta aina ennalta sovittuun aikaan. Puhelu käynnistyy automaattisesti, kun hoitaja soittaa.

Puhelun aikana hoitajat toki neuvovat ja ohjaavat terveyteen liittyvissä asioissa, mutta myös esimerkiksi ruuanlaitossa. Hoitaja voi olla asiakkaalle ikään kuin ruokaseurana.

– Tästä saa ihanan aloituksen päivään, Luoma hymyilee.

Videopuhelu tyttärelle

Aluksi hoitaja kävi Luoman kotona antamassa lääkkeet. Puolison kuoleman jälkeen päivät tuntuivat yksinäisiltä ja raskailta. Alvar-palvelun käyttöönotto ja pian sen jälkeen muutto ikäihmisten vuokra-asuntoon tuntuvat Luomasta lottovoitolta.

– Hoitaja käy täällä kyllä mittaamassa verensokeria ja verenpainetta, mutta ei joka päivä.

Alvar-etähoivan kautta voi soittaa myös yhdelle omaiselle, ja Luoma soittaa videopuheluita tyttärelleen. Juttukaveri tuntuu olevan heti lähempänä, kun äänen lisäksi näkee myös kasvot.

Alvar-palveluun kuuluu etähoivan lisäksi myös hyvinvointia tukevaa viriketoimintaa. Tarjolla on esimerkiksi jumppaa, kulttuuria ja keskustelutuokioita. Osallistujat näkevät ja kuulevat toisensa videoyhteydellä.

Luoma naurahtaakin olevansa niin menevää sorttia, ettei ole ehtinyt ohjelmatuokioihin montaa kertaa osallistua. Hän kävelee ahkerasti ympäri vuoden rollaattorin kanssa. Jos alkaa huimata, voi välillä istahtaa ja levätä.

Huimauksen vuoksi Luoma on saanut käyttöönsä myös turvarannekkeen eli rannekellon kokoisen laitteen, jossa on kutsunappi. Jos hän vaikka kaatuisi kotona, nappia painamalla hän saa yhteyden hoitajaan.

– Ei ole tarvinnut vielä painaa nappia. Mutta riittää, että tiedän sen olevan siinä, jos sitä tarvitsen.

Kokeilusta pysyväksi apuriksi

Pari kerrosta alempana asuu Sonja Granath, jonka päivittäisistä lääkkeistä on vuoden ajan huolehtinut lääkerobotti. Kun lääkkeitä piti ottaa neljästi päivässä, Granath koki, että oli vaikea muistaa ottaa lääkkeet oikeaan aikaan.

Nyt aikataulusta huolehtii ikkunapöydällä oleva laite, joka ei pistä silmään, eikä ole tiellä.

– Ajattelin, että täytyy sitä ainakin kokeilla. Enkä enää antaisi tätä pois, Sonja Granath toteaa.

Lääkerobottiin syttyy vihreä merkkivalo, kun on aika ottaa lääkkeet. Silloin nappia painamalla robotista työntyy ulos pieni pussi, jossa on valmiina sillä hetkellä otettavat lääkkeet.

– Se alkaa pompottaa, jos lääkettä ei tule heti hakemaan. Se on kyllä sellainen ääni, ettei sitä kauaa kuuntele, Granath naurahtaa.

Robotti avautuu vain hoitajalle

Jos lääkkeet jäisivät ilmoituksista huolimatta ottamatta, robotti lukitsee ne sisäänsä, jolloin ei synny riskiä, että lääkkeitä otettaisiin liikaa tai väärään aikaan.

Kotihoidon hoitajat saavat puhelimeensa ilmoituksen, jos lääkkeitä ei ole otettu. Silloin hoitaja voi käydä paikalla antamassa lääkkeet, sillä robotin voi avata vain hoitaja.

Kotihoidosta käydään täyttämässä lääkerobotti kahden viikon välein.

– Lääkkeet tulevat apteekista valmiina pussirullana, jossa jokainen pussi on yksilöity: kenen lääkkeistä on kyse, mihin aikaan ne kuuluu ottaa ja mitä pussi sisältää, kotihoidossa työskentelevä Tarja Rinta-aho kertoo.

– Yllättävän hyvin uudet asiakkaat ovat ottaneet lääkerobotit vastaan. Me huomaamme nopeasti, että asiakas alkaa pärjätä näiden kanssa.

Myös Granath koki käytön aloittamisen vaivattomaksi ja tottui robottiin nopeasti.

– Ennen hoitaja kävi antamassa lääkkeet, joten kyllähän tämä helpottaa paljon heidän työtään. Nyt he käyvät aamulla ja illalla. Saan apua pukeutumiseen ja peseytymiseen.

• Lääkerobotteja on käytössä eri puolilla hyvinvointialuetta jo lähes 170 asiakkaalla.
• Videopuheluihin perustuvaa Alvar-etähoivaa tai viriketoimintaa tarjotaan Vaasassa, Laihialla, Mustasaaressa, Pietarsaaressa sekä Kristiinankaupungissa. Kruunupyyssä tarjotaan etähoivaa kuvapuheluilla.Hyvinvointialueella on tällä hetkellä yli 100 etähoivapalveluiden asiakasta.
• Tavoitteena on, että 20 prosenttia kotihoidon asiakkaista saisi etähoivan palveluita, ja että vuoden 2024 loppuun mennessä etähoivaa tarjotaan jokaisessa alueen kunnassa.

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 2/2023

Teksti: Varpu Saari
Kuvat: Christoffer Björklund