Laadukkaasta datasta hyötyy jokainen hyvinvointialueen asukas ja päätöksentekijä
Pohjanmaan hyvinvointialueella ja valtakunnallisesti on käynnissä valtion rahoittama Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke. Hoidon saatavuutta ja niiden tietojen laatua koskeva osaprojekti keskittyy terveyskeskusten, suun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojen saatavuuteen, työ on rajattu tilastoihin ja raportointiin.
– Projektissa olemme työskennelleet parantaaksemme hoitoon pääsyn tietojen laatua, jotka välitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Koska hyvinvointialueella on käytössä useita erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, tilastointi on ollut tähän asti kirjavaa, kertoo projektipäällikkö Maria Vilkas.
Projektissa on selvitetty syitä siihen, miksi hoitoon pääsyä koskevat kerätyt tiedot ovat osittain puutteellisia. Tämä on tehty muun muassa tarkistamalla hyvinvointialueen omia sekä kansallisia saatavuusraportteja. Selvityksen perusteella on panostettu sosiaali- ja terveyskeskusten henkilöstön kouluttamiseen hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisessa, vierailtu yksiköissä sekä koottu henkilöstön kysymyksiä epäselvistä asioista. Pohjanmaalta on myös osallistuttu kansalliseen verkostotyöhön muiden hyvinvointialueiden ja THL:n kanssa ja keskusteltu yhteisistä linjauksista.
Laadukas tieto hyödyttää kaikkia
Kun henkilökunta kirjaa potilaan yhteydenoton ajankohdan ja sen jälkeen ajanvarauksen, näitä tietoja voidaan tarkastella ja seurata raporteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä aluehallintovirasto (AVI) seuraavat, että hoito aloitetaan terveydenhuoltolain määräämän ajan kuluessa.
Rekisteröityjen tietojen laatu on parantunut projektin aikana.
– Tapaamiset vastuuhenkilöiden ja eri sosiaali- ja terveyskeskusten henkilökunnan kanssa ovat lisänneet tietoisuutta tilastojen toiminnasta ja niiden hyödyistä. Henkilöstö on huomauttanut, että koulutukset ovat olleet tarpeellisia ja he ovat mielellään osallistuneet niihin, kertoo Vilkas.
Sairaanhoitaja Mari Montin työskentelee digitaalisessa asiakaspalvelukeskuksessa, missä tehdään perusterveydenhuollon asiakkaiden hoidontarpeen arviointia moniammatillisessa työryhmässä.
– Tärkeimmät työvälineemme ovat potilastietojärjestelmät ja tietojen siirto, minkä vuoksi keskitymme oikeaan tilastojen kirjaamiseen. Olemme saaneet koulutusta ja olemme myös itse suunnitelleet uusia toimintamalleja, jotta voimme osallistua hoitotyön kehittämiseen, Montin kertoo osallistumisesta kehitystyöhön.
Oikeat tiedot odotusajoista ja diagnooseista ovat tulevaisuudessa vielä tärkeämpiä, kun perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä koskeva laki tiukentui 1.9.2023 ja kun hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. Uusi hoitotakuulaki tarkoittaa, että tietyt hoitoon pääsyä koskevat asiat määrätään laissa. Nämä uudistukset tuovat myös muutoksia ammattilaisten toimintatapoihin.
Projekti päättyy vuoden lopussa, mutta joitakin selvitystä vaativia kysymyksiä on vielä ratkaisematta. Perusterveydenhuollon työskentelyä kehitetään jatkuvasti, tähän työhön osallistuu myös muita osaprojekteja.
– Henkilöstö on suhtautunut myönteisesti uusien työtapojen ja rekisteröinnin kehittämiseen. Näin on ollut siitä huolimatta, että potilaiden hoidon tarve ja hoito ovat aina prioriteettilistan kärjessä, kiittelee Vilkas.
On tärkeää saada luotettavaa ja oikeaa tietoa tilanteesta, jotta pystytään tekemään oikeita päätöksiä ja kohdentamaan resurssit oikein.
– Kirjatun tiedon laadun kehittyminen ei näy heti, mutta oikean ja luotettavan tilastotiedon avulla jatkamme työtä asiakkaidemme ja potilaidemme parhaaksi, toteaa Vilkas.