Siirry sisältöön
Kotikäynti-asiakaslehti

Omannäköistä arkea

Jens Bjon istuu vaaleasävyisessä huoneessaan pöydän ääressä päällään keltainen T-paita. Hän kurkottaa kädellään kohti stereoita ja hymyilee. Taustalla seisoo Sonja Tallgård, joka hymyilee Jensille.
Päivätoimintayksikkö Regnbågenissa ja asumisyksikkö Solsidanissa keskitytään mahdollisuuksiin, ei rajoituksiin. – Tuntuu hienolta, että niin monet välittävät meistä, esihenkilö Sonja Tallgård sanoo.

Regnbågens butik! Kruunupyyn keskustassa kulkiessaan voi tuskin olla huomaamatta iloisia, värikkäitä kirjaimia Regnbågenin myymälän näyteikkunassa.

Aiemmin kiinteistössä oli päivittäistavarakauppa, mutta nykyään siellä myydään mattoja, sytykeruusuja, saippuaa ja käsipyyhkeitä. Kaikki tuotteet tehdään paikan päällä.

Greger Haga ja Richard Östdahl istuvat usein kangaspuiden ääressä. Östdahl on kutonut joidenkin kuukausien ajan, kun taas Haga on kutonut mattoja jo vuosikymmeniä.

Työ vaatii keskittymiskykyä ja huolellisuutta. Vastapainona käsitöille he tekevät myös pihatöitä Regnbågenissa – joskus jopa viikonloppuisin.

– Jos pihalla pitää tehdä jotain, huolehdin, että se tulee tehdyksi, Haga sanoo.

Sonja Tallgård seisoo Regnbågenin myymälässä maattojen, sytykeruusujen, saippuoiden ja muiden myytävien tuotteiden keskellä. Hänellä on musta villatakki ja kiharat, ruskeat hiukset.
Esihenkilö Sonja Tallgårdin tavoitteena on avoin kommunikaatio asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. – Jokaisen pitää uskaltaa sanoa miten hänellä menee.

Kannustusta itsenäisyyteen

Regnbågen on toiminut Kruunupyyssä vuodesta 1996. Yksikön tavoitteena on tarjota mielekästä tekemistä toimintarajoitteisille henkilöille. Asiakkaat hakevat paikkaa Regnbågeniin ja muihin päivätoimintayksiköihin hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen kautta.

Kaikki tekevät työtä oman henkilökohtaisen aikataulunsa mukaan, jossa huomioidaan asiakkaiden ja omaisten toiveet.

– Kannustamme asiakkaita mahdollisimman itsenäiseen elämään. Samalla on tärkeää, että kaikki saavat olla omanlaisiaan ja että kunnioitamme toisiamme, Sonja Tallgård sanoo.

Tallgård toimii esihenkilönä sekä Regnbågenin päivätoimintayksikössä että Solsidanin asumisyksikössä, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä Regnbågenista ja jossa on osittain samoja asiakkaita. Yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta niiden toiminnassa on myös eroja.

– Koti on koti, kun taas työpaikan tavoitteena on aktivoida siellä työskenteleviä. On hyvä tiedostaa, että yksiköiden lähtökohdat ovat erilaiset. Tämä koskee erityisesti yksiköiden henkilöstöä, joka melko usein sijaistaa toisiaan.

Jonas Ravald ja Tobias Riska kokoavat valkoisia pahvilaatikoita. Ravaldilla on musta pusero ja silmälasit, Riskalla sininen pusero, tummat hiukset ja viikset.
Jonas Ravald ja Tobias Riska ottavat mielellään vastaan lisää työtehtäviä, jotka liittyvät leikkaamisen, liimaamiseen tai lajittelemiseen.

”Haluan olla hyödyksi”

Monitoimihuoneessa, joka vielä 90-luvulla oli täynnä kaupan hyllyjä, on käynnissä erilaisia projekteja. Sebastian Byskata syöttää papereita paperisilppuriin, kun taas Tobias Riska ja Jonas Ravald kokoavat pahvilaatikoita.

Regnbågen tekee yhteistyötä Kruunupyyn kunnan ja paikallisten yritysten kanssa, mutta Tallgårdin mukaan yksikössä voitaisiin tehdä vielä enemmän työtehtäviä, joissa jotakin on leikattava, koottava tai lajiteltava.

Teerijärveläinen Jonas Ravald on samaa mieltä. Hän pitää käytännön työn tekemisestä ja siitä, että saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.

– Yhteishenki on hyvä ja kaikki saavat tehdä työtä omien mielenkiinnon kohteidensa ja kykyjensä mukaan, Ravald sanoo.

Hän työskentelee Regnbågenissa kolmena päivänä viikossa. Muina arkipäivinä hän hoitaa vahtimestarin tehtäviä Teerijärven koulussa ja tekee erilaisia tehtäviä LVI-yrityksessä.

– Joskus on vaikea tietää, mihin ryhtyä, kun jokin tehtävä on valmis. Mutta yleisesti ottaen viihdyn täällä hyvin.

Kuin toinen perhe

Regnbågenin ateljeessa pöydät ovat täynnä tekeillä olevia kylttejä, jotka tulevat vaellusreiteille Kruunupyyssä, Teerijärvellä ja Alavetelissä. Ateljee on ohjaaja Catharina Lindvallin suosikkipaikka. 

– Olen luova ja täällä voin hyödyntää omia ja netistä poimimiani ideoita, Lindvall sanoo.

Hän on työskennellyt Regnbågenissa kymmenen vuotta eikä voisi kuvitella parempaa työpaikkaa.

– Täällä työskentely on rikastuttanut elämääni uskomattoman paljon. Henkilöstö ja asiakkaat ovat kuin toinen perhe, suremme ja iloitsemme yhdessä ja otamme päivän sellaisena kuin se tulee.

Catharina Lindvall istuu pöydän ääressä. Hän näyttää lilaa pientä palloa vieressä istuvalle Linnea Lillrankille. Lindvallilla on yllään musta-valkoinen villapusero. Hänellä on musta, lyhyt tukka ja lasit. Lillrankilla on punainen villatakki ja kaulassa vaalea huivi. Hänellä on ruskea polkkatukka.
Ohajaajan työssä pitää olla kärsivällinen ja rauhallinen, sanoo Catharina Lindvall. Kuvassa oikealla Linnea Lillrank.

Hyvä sijainti keskellä kylää

Työpäivät alkavat Regnbågenissa yleensä kahdeksan maissa. Kun kaikki ovat paikalla, käydään ajankohtaiset asiat läpi, kuten päivämäärä ja päivän viittoma.

– Kokoontumisia johtaa aina asiakas ja ohjaaja, asiakkaiden pyynnöstä. Viime aikoina olemme laskeneet paikallaolijoiden määrän suomeksi ja olemmekin siinä jo aika hyviä, Sonja Tallgård sanoo.

Iltapäivällä voi halutessaan jatkaa projektinsa parissa, harjoitella kuntoiluhuoneessa tai vain rentoutua. Yksikön sijainti keskellä kylää antaa hyvät mahdollisuudet myös sosiaaliseen harjoitteluun.

– Tapaamme käydä kaupassa, pankissa ja kirjastossa. Keväällä meillä on käynyt monta kertaa myös kirjastoauto, ja siitä pidettiin, Tallgård sanoo.

Yksikössä on myös oma orkesteri ja silloin tällöin tehdään omia näytelmiä, joihin yleisö on tervetullut. Suurin osa 15 asiakkaasta tulee Kruunupyyn kunnasta, ja Tallgårdin mielestä kyläläiset suhtautuvat toimintaan myönteisesti.

– Kun muutimme tänne 2015 ja meillä oli avoimien ovien päivä, kävivät miltei kaikki kruunupyyläiset täällä. Tuntuu hienolta, että niin monet välittävät meistä.

Luottavaisin mielin tulevaan

Sonja Tallgård on työskennellyt Regnbågenin ja Solsidanin yksiköissä vuodesta 2012. Hänen mielestään työ on antoisaa ja merkityksellistä, vaikka aika ei koskaan riitäkään kaikkeen siihen, mitä pitäisi tehdä.

– Teemme työtä asiakkaiden hyväksi ja heidän hyvinvointinsa on tärkeintä. Tehtäväni on saada henkilöstö viihtymään ja voimaan hyvin, mikä johtaa siihen, että he tekevät hyvää työtä asiakkaiden parissa.

Vuosien aikana Regnbågen on toiminut useiden eri organisaatioiden alaisuudessa. Yksiköt siirrettiin vuodenvaihteessa Soite-kuntayhtymältä Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Tallgård kiittelee hyvinvointialueen johtoa, joka kävi henkilökohtaisesti paikalla tutustumassa yksikköön ja asiakkaisiin puoli vuotta ennen siirtoa.

Johdon käynnin jälkeen asiakkaat kysyivät Tallgårdilta, mikä vuoden vaihteen jälkeen tulee muuttumaan. Hän vastasi, että toiminta jatkuu enimmäkseen entisellään: asiakkaat, henkilöstö ja tilathan ovat samat kuin ennen.

– Silloin yksi asiakkaista sanoi: ”Uskon, että asiat muuttuvat vieläkin paremmiksi.” Ja muut olivat samaa mieltä.

Carl-Erik Sundqvist seisoo keittiössään ja nojaa alakaappia vastaan. Hänellä on päällään siniruudullinen kauluspaita ja tummat housut.
Solsidanissa asuva Carl-Erik Sundqvist käy mielellään kävelyllä lähiympäristössä.

Ystävyyttä ja kotiaskareita Solsidanissa

Jens Bjonin huoneesta kuuluu musiikkia. Tällä kertaa CD-soittimessa soi hengellinen laulu, mutta mieluiten hän kuuntelee ruotsalaisia iskelmiä. Hänen suosikkiartistinsa on Christer Sjögren.

Bjon on eläkeläinen ja asunut Solsidanin tehostetussa asumispalveluyksikössä vuodesta 2008, jolloin yksikkö muutti nykyisiin tiloihinsa. Hänellä on oma huone, vessa ja suihku, mutta olohuone ja keittiö jaetaan seitsemän muun kanssa.
Yksikössä on henkilöstöä vuorokauden ympäri. Henkilöstö laittaa ruokaa, kuntoilee ja siivoaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Lisäksi he ovat mukana erilaisissa vapaa-ajantoiminnoissa.

– Me tapaamme etsiä mielenkiintoisia tapahtumia, kun luemme päivän lehdet aamulla. Asiakkaat ovat hyvässä kunnossa ja katson olevani enemmänkin ystävä kuin hoitaja, sanoo ohjaaja Alma Granholm.

Solsidaniin kuuluu myös neljä tuetun asumisen paikkaa, joissa on omat sisäänkäynnit ja keittiöt. Carl-Erik Sundqvist ja hänen huonetoverinsa laittavat ruokaa ja tiskaavat vuorotellen. Työjärjestys on merkitty jääkaapin ovessa olevaan lappuun.

– Jos saan valita, teen mieluiten lihapullia ja perunamuusia, Sundqvist sanoo.
Solsidanin kiinteistöt omistaa omaisjärjestö DUV i Karlebynejden.

Lue lisää vammaispalveluista

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2023

Teksti: Marina Wiik
Kuvat: Eva-Stina Kjellman