Siirry sisältöön
Kotikäynti-asiakaslehti

Koskaan ei saa luovuttaa, kun tehdään töitä lasten kanssa

Sosiaalityöntekijä Maria Aho istuu hymyillen harmaalla sohvalla valoisassa huoneessa. Hänellä on yllään punainen neulepaita ja farkut.
Lastensuojelussa ei ole kyse vain lapsesta, vaan tukea ja apua tarvitsee ja saa aina koko perhe. Sosiaalityöntekijän tärkein tehtävä on puhua ja kysyä vaikeista asioista ja luoda luottamusta.

Pietarsaarelainen sosiaalityöntekijä Maria Aho toteaa, etteivät syyt avun tarpeelle ole juuri muuttuneet hänen kolme vuosikymmentä kestäneen työuransa aikana.

– Vanhemmilla on päihteiden ja huumeiden väärinkäyttöä, mielenterveyden ongelmia ja väkivaltaa. Mutta huoltajuusriidat ovat yleistyneet ja monimutkaistuneet ja niissä on aina piikki kesän ja joulun jälkeen.

Jos vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia, ja oma lapsuus on ollut turvaton, heijastuvat ongelmat omiin lapsiin.

– Mitä sinulla ei ole siellä repussa, et pysty sieltä antaa – mutta me voimme yhdessä vähän kerrallaan täyttää sitä reppua, Aho kuvaa vanhempien tukemisen perusajatusta.

– Vaikka perheessä olisikin ongelmia, se ei tarkoita, että lapselle käy välttämättä huonosti. Koskaan ei saa luovuttaa, kun tehdään töitä lasten kanssa.

Keskustelun kautta asiakkaaksi

Lastensuojelu saa yhteydenottoja esimerkiksi kouluilta, päiväkodeilta, lääkäreiltä, neuvoloista sekä poliisilta. Tieto avuntarpeesta voi tulla myös nimettömänä tehdyn lastensuojeluilmoituksen kautta. Sosiaalihuollon velvollisuus on aina tarkistaa tilanne ja arvioida, oliko ilmoitus tai huoli aiheellinen vai ei.

– Ensin palvelutarpeen arviointitiimi käsittelee ilmoituksen, vanhemmat tavataan ja keskustellaan tilanteesta heidän kanssaan.

Jos huomataan, että perhe tarvitsee tukea ja apua, heistä tulee sosiaalihuollon asiakkaita. Heillä voi olla mahdollisuus saada esimerkiksi tukiperhe tai perhetyöntekijän apua arjen hallintaan. Mikäli kevyemmät tukitoimet eivät riitä ja perheen ongelmat ovat vakavia, siirtyy perhe lastensuojelun asiakkaaksi. Silloin perheellä on mahdollisuus päästä esimerkiksi perhekuntoutukseen, missä lapset ja vanhemmat elävät perhe-elämää tuettua asumista tarjoavassa yksikössä.

– Huostaanotto ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle ovat niitä viimeisiä keinoja ja teemme kaikkemme, ettei niitä tarvitsisi käyttää. Meidän tehtävämme on tuoda suojaavia tekijöitä lapsen elämään, Aho painottaa.

Sosiaalityöntekijä Maria Aho uskoo pieniin muutoksiin ”Sinä olet äiti tai isä niin kauan kuin elät. Ei sitä kukaan voi ottaa sinulta pois”, Aho muistuttaa.

Läsnä oleva aikuinen

Lastensuojelussa fokus on aina lapsessa. Pietarsaaressa pilotoidaan niin sanottua systeemistä työtapaa, missä ammattilaisten tiimi pyrkii yhdessä lapsen ja hänen lähiverkostonsa kanssa rakentamaan syvempää ymmärrystä lapsen ja perheen tilanteesta ja avuntarpeista.

Aho työskentelee neljän hengen tiimissä, ja työkaverina hänellä on toinen sosiaalityöntekijä sekä kaksi sosiaaliohjaajaa. Kotikäynnille hän lähtee sosiaaliohjaajan kanssa yhdessä, mutta kouluikäisiä lapsia ja nuoria hän tapaa usein yksinkin.

– Saatamme tavata keskustassa kahvilassa tai piipahtaa yhdessä vaatekaupassa ja siinä samalla jutella, Aho kertoo.

Tavoitteena on, että sosiaalityöntekijä on lapselle ja nuorelle ensisijaisesti turvallinen ja luotettava aikuinen, ei päätöksiä ja arvioita tekevä viranomainen – vaikka sekin kuuluu sosiaalityöntekijän työhön.

Työ unohtuu, kun juoksulenkki alkaa

Raskas työ vaatii raskaat huvit, Maria Aho naurahtaa. Hän on juossut 59 maratonia 38 eri maassa.

– Ystävä houkutteli Tukholman maratonille. Minun piti vain kokeilla, mutta jäin koukkuun!

Kun fyysinen rasitus puskee endorfiinin eli kehon oman mielihyvähormonin tuotannon käyntiin, henkisesti kuormittava työ unohtuu.

Vuodessa juoksukilometrejä kertyy jopa 3500, kisasuorituksia noin viisi. Harrastus on vienyt Ahon puolisonsa kanssa muun muassa Havaijille, Färsaarille ja helmikuussa he juoksivat Kilimanjarolla Tansaniassa.

– Tavoitteeni on juosta sata maratonia, jos vaan saan elää. Sijoituksella ei ole niin väliä, kun vain pääsen maaliin.

Maria Aho

– Sosionomi, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet 1993, politices magister, Åbo Akademi 2003

– Alalla 30 vuotta, josta 20 vuotta lastensuojelun tehtävissä. Työskennellyt myös aikuissosiaalityön päällikkönä ennen paluuta lastensuojelun tehtäviin.

– Työssä motivoi halu auttaa ja suojella lapsia ja mahdollisuus rakentaa muutosta.

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2023

Teksti: Varpu Saari
Kuva: Eva-Stina Kjellman