Tietoa syömishäiriöistä

Yleistä tietoa syömishäiriöstä

Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka voivat pitkittyä ja muuttua hengenvaarallisiksi. ​Syömishäiriöitä esiintyy kaiken ikäisillä, mutta suurin osa sairastuneista on lapsia, nuoria tai nuoria aikuisia (13-25v). Syömishäiriöitä on tavallisimmin tytöillä ja naisilla, mutta esiintyy myös pojilla, miehillä sekä muun sukupuoli-identiteetin omaavilla.​

Pohjanmaan hyvinvointialueen syömishäiriöhoidosta vastaa Fredrika-klinikka Pietarsaaressa ja Psykiatrisen poliklinikan syömishäiriötiimi Vaasassa.

Syömiskäyttäytymisellä tavoitellaan hallinnan tunnetta. Hallinnan tarve voi liittyä syömiseen, painoon, kehoon mutta myös vaikeisiin ajatuksiin, tunteisiin tai elämään ja kehitykseen liittyviin paineisiin. Kontrollin tarve liittyy siis psykologiseen, sosiaaliseen ja biologiseen todellisuuteen, joka tuntuu hallitsemattomalta.

Nykyisistä (ICD-11 ja DSM-5) virallisista tautiluokituksista löytyvät 12 syömishäiriön muotoa.

• Anorexia nervosa, Bulimia nervosa ja ahmintahäiriö
• Viisi muuta syömiseen liittyvät ja syömishäiriön muotoa (Other Specified Feeding and Eating Disorders; OSFED)  
• Määrittämätön syömiseen liittyvä tai syömishäiriö (Unspecified Feeding and Eating Disorder, UFED), eli kliinisesti merkittävä syömiseen liittyvä ongelma, joka ei sovi mihinkään määriteltyyn syömishäiriön muotoon.
• Välttelevä/pidättyväinen syöminen (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder; ARFID), Pica-oireyhtymä, Pulauttelu ja ruuan takaisinvirtaus ruokatorveen

Laihuushäiriö (anorexia nervosa)

Laihuushäiriötä (Anorexia nervosa) sairastavalla on merkittävän matala paino suhteessa ikään, pituuteen, kehitysvaiheeseen tai painohistoriaan. Matalaa painoa ylläpidetään jatkuvalla syömisen rajoittamisella tai muulla käyttäytymisellä, jonka tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää matalaa painoa, ja johon liittyy tyypillisesti äärimmäistä painon nousun pelkoa. Sairastavalla on yleensä liiallinen huoli kehon painosta tai muodosta ja matalalla painolla on kohtuuton vaikutus siihen, millaiseksi yksilö kokee itsensä.

Ahmimishäiriö (Bulimia nervosa)

Ahmimishäiriö (Bulimia nervosa) koostuu toistuvista ahmimiskohtauksista, jolloin yksilö menettää hallinnan syömisestään ja syö huomattavasti enemmän tai eri tavalla kuin tavallisesti. Yksilö voi kuvailla syömisen hallinnan puutetta kyvyttömyytenä lopettaa tai rajoittaa syödyn ruoan määrää tai vaikeuksia lopettaa syöminen sen aloittamisen jälkeen. Ahmintaa seuraa toistuvaa epäasianmukaista kompensaatiokäyttäytymistä painonnousun estämiseksi. Yleisin kompensaatiokäyttäytyminen on tahallinen oksentaminen, mutta myös muita keinoja (paastoaminen, liiallinen liikunta) ovat tavallisia. Sairastavalla on yleensä liiallinen huoli kehon muodosta tai painosta.

Ahmintahäiriö (Binge-eating disorder, BED)

Ahmintahäiriö koostuu ahmimishäiriöin tavointoistuvista ahmimiskohtauksista, jolloin yksilö menettää hallinnan syömisestään ja syö huomattavasti enemmän tai eri tavalla kuin tavallisesti. Yksilö voi kuvailla syömisen hallinnan puutetta kyvyttömyytenä lopettaa tai rajoittaa syödyn ruoan määrää tai vaikeuksia lopettaa syöminen sen aloittamisen jälkeen. Ahmimiseen ei kuitenkaan liity usein tapahtuvaa kompensaatiokäyttäytymistä painonnousun estämiseksi. Ahmimiskohtauksia luonnehti kolme tai useampi seuraavista: 

• Syöminen on paljon nopeampaa kuin normaalisti. 
• Syöminen jatkuu, kunnes olo on epämukavan täysi. 
• Suuri ruokamäärin syöminen, vaikka fysiologista nälkää ei ole. 
• Syöminen tapahtuu yksin, koska henkilö häpeä syömään sen määrää. 
• Itseinhon, masennuksen ja voimakkaan syyllisyyden tunteet ahmimisen jälkeen. 

Muu määritelty syömishäiriö 

Tähän kategoriaan kuuluvat häiriöilmentymät, joissa on vahvasti läsnä syömishäiriölle ominaista kliinisesti merkittävää voimakasta ahdistusta tai toimintakyvyn alenemaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muuten tärkeillä toiminnan osa-alueilla, mutta ne eivät täytä minkään syömishäiriöluokkaan kuuluvan varsinaisen häiriön täyttä kriteeristöä.

• Epätyypillinen laihuushäiriö: Kaikki anorexia nervosan kriteerit täyttyvät, paitsi että huolimatta merkittävästä paino putoamisesta, henkilön paino on normaalin painon rajoissa tai yli normaalin painon. 
• Ahminta- ja kompensaatiohäiriö (harva jaksoinen ja/tai rajattu kesto)
• Ahmintahäiriö (harva jaksoinen ja/tai rajattu kesto)
• Tyhjentäytymishäiriö: Toistuvaa tyhjentäytymiskäyttäytymistä tarkoituksena vaikuttaa painoon ja kehon muotoon (esim. tahallinen oksentaminen tai laksatiivien, diureettien tai muiden lääkkeiden väärinkäyttö) ilman ahmimista. 
• Yönsyöntisyndrooma: Toistuvia yöllä tapahtuvia syömiskohtauksia. Yösyöminen aiheuttaa merkittävää ahdistusta ja/tai heikentää toimintakykyä.

Syömisen välttämis-/rajoittamishäiriö (Avoidant/Restrictive Food Intake disorder, ARFID)

Syömisen välttäminen tai rajoittaminen, joka johtaa jompaankumpaan tai molempiin seuraavista: Energia- ja ravitsemustarpeisiin nähden riittämätön ruuan määrä tai monipuolisuus, mikä johtaa merkittävään painon laskuun tai ravinnepuutoksiin, riippuvuuteen suun kautta nautittavista ravintolisistä tai suonensisäisestä ruokinnasta tai muu somaattinen haitta. · Merkittävä, toimintakyvyn alenema sosiaalisilla, ammatillisilla tai muuten tärkeillä toiminnan osa-alueilla (esim. ruokailuun liittyvien sosiaalisten tilanteiden välttäminen tai niihin liittyvä ahdistus). Syömisen välttäminen tai rajoittaminen ei johdu painon tai kehon muotoon liittyvästä huolesta. 

Pica-oireisto ja märehtimishäiriö

Pica-oireisto tarkoittaa ruoka-aineisiin kuulumattomien aineiden ja materiaalien tai raaka-aineiden jatkuvaa syömistä. Märehtimishäiriö koostuu aiemmin niellyn ruoan tahallisesta ja toistuvasta takaisin palauttamisesta suuhun (eli pulauttelu), joka voidaan pureskella ja niellä uudelleen (eli märehtiminen) tai se voidaan tarkoituksellisesti sylkeä pois (ei oksentaminen). 

Tunnista syömishäiriö