Direva – diabetesrekisteri
Diabetes on maailman nopeimmin lisääntyvä sairaus ja sen ennaltaehkäisy sekä hyvä hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä. Uusien tutkimustulosten mukaan sairauden ennuste on muuttumassa parempaan suuntaan, mutta hoidossa on vielä myös paljon parannettavaa. Tulevaisuudessa tavoitteena on hoitaa potilaita nykyistä yksilöllisemmin, ja siten parantaa entisestään hoidon tuloksia, mahdollisesti jopa ehkäistä diabeteksen puhkeaminen. Tähän tarvitsemme tietoja eri diabetestyypeistä, sairauden kulusta sekä annetusta hoidosta. Olemalla mukana Direva-tutkimuksessa voit auttaa näissä pyrkimyksissä.
Mikä on Direva?
Direva on Pohjanmaan hyvinvointialueen diabetesrekisteri, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston, Lundin yliopiston (Ruotsi) ja Botnia-projektin kanssa.
Direva on vuonna 2007 aloitettu pitkäaikainen seurantatutkimus. Lokakuussa 2023 rekisterissä oli noin 8140 diabeetikkoa. Arviolta hyvinvointialueellamme on yli 10 000 diabetesta sairastavaa henkilöä.
Tavoitteet
Tavoitteena on diabeteksen aikaisempaa parempi, yksilöllinen hoito. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme lisää tietoa diabetekseen sairastuneista sekä sairauden kulusta.
Tavoitteenamme on rekisteröidä kaikki pohjanmaan diabetesta sairastavat henkilöt mahdollisimman kattavan ja luotettavan tiedon saamiseksi.
Mitä Sinulta vaaditaan?
Suostumus. Voit osallistua Direva-tutkimukseen, jos sinulla on todettu diabetes.
Diabetesvastaanoton yhteydessä saat lisäinformaatiota käytännön asioista. Rekisteriin liittymisen yhteydessä otetaan verinäytteitä tarkan diabetestyypin määrittämiseksi.
Verinäytteiden otto ei vaadi sinulta ylimääräistä laboratoriokäyntiä, vaan näytteet voidaan ottaa muun suunnitellun käynnin yhteydessä. Myös muut tiedot kerätään tavallisten seurantakäyntien yhteydessä. Antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti potilastietojen tavoin.
Mitä Direva tarjoaa Sinulle?
Entistä tarkempaa tietoa omasta diabetestyypistäsi ja mahdollisuutta juuri sinulle räätälöityyn hoitoon.
Yhteystiedot
Käyntiosoite:
Tammikaivontie 4, rakennus 2, kerros 2.
65100 Vaasa
Direvahoitaja
Linda Sjölund puh. 06 218 8020
Linda.sjolund@ovph.fi
Vastaava tutkimuslääkäri
Annemari Käräjämäki
Annemari.karajamaki@ovph.fi
Tärkeitä linkkejä
Seuraavat näytteet kuuluvat Direva rekisteröintilab.pakettiin:
- fP-C-Pept (fP-gluk sisältäen)
- S-GadAb
- B-HbA1c
- B-PVK + T
- P-Alat
- P-Asat
- P-GT
- P-Alb
- P-Krea
- Lipidit
- U-AlbKre
- B-EDTA x2
- P-EDTA x2
- S-Extra x2
Potilas saa tarvittaessa syödä rasvattoman aamupalan 2h ennen näytteenottoa.
Tällä hetkellä Direvassa on seurantatutkimus käynnissä. Se on jaettu kahteen eri osioon: Follow Up A ja Follow Up B. Olemme vastikään osoittaneet DIREVAtutkimuksessa, että diabetes käsittää viisi hyvin erilaista potilasryhmää, jotka eroavat mm. sokeritasapainon, insuliiniherkkyyden, insuliininpuutteen kehittymisen ja lisäsairausriskin suhteen.
Follow Up A
DIREVA-tutkimuksessa on mukana noin 8000 potilasta, joista kutsumme n. 2000 potilasta Direvaseurantatutkimukseen, Follow Up A-osaan, jossa selvitetään tarkemmin näiden ryhmien erityispiirteitä.
Tutkimuksesta vastaavat DIREVA-tutkimuksen vastuuhenkilöt prof. Tiinamaija Tuomi ja prof. Leif Groop sekä DIREVA-rekisterin vastuulääkäri Annemari Käräjämäki (Pohjanmaan Diabetesyksikkö). Näytteiden analysointiin osallistuu DIREVA-tutkimusryhmän jäsenet Vaasassa, Helsingissä ja Malmössä Ruotsissa (Lundin yliopisto).
Potilas saa postitse infokirjeen kotiin sisältäen 2 suostumusta täytettäväksi ja palautuskirjekuori. Jos osallistuu, lähetetään vahvistus ja kyselylomake täytettäväksi. Nämä voi palauttaa palautuskuoressa tai täyttää sähköisesti. Direvahoitaja tekee lähetteen laboratorioon jossa otetaan verikokeita (paastona) ja virtsanäyte. Direvahoitaja käy läpi vastaukset ja yhteenveto lähetetään kotiin postitse.
Follow Up B
DIREVA-tutkimuksessa on mukana noin 8000 potilasta, joista kutsumme 500-750 potilasta seurantatutkimukseen, Follow Up B, jossa selvitetään tarkemmin näiden ryhmien erityispiirteitä. Erityisesti tutkimme rasvamaksan, munuaisvaurion ja uniapnean kehittymistä. Diabetes on rasvamaksataudin yleinen aiheuttaja. Tutkimuksessa mitataan tutkittavien insuliinieritystä ja insuliiniherkkyyttä sekä seurataan lisäsairauksien kehittymistä ja lääkehoidon tehoa. Selvitämme poikkeavatko edellä mainitut potilasryhmät toisistaan näiden suhteen.
Tutkimus toteutetaan DIREVA- ja Botnia-tutkimusryhmien yhteistyönä. Pohjanmaan Hyvinvointialueella tutkimuksesta vastaavat DIREVA- ja Botnia-tutkimuksen tutkimusjohtajat prof. Tiinamaija Tuomi ja prof. Leif Groop, DIREVA-rekisterin vastuulääkäri Annemari Käräjämäki (Pohjanmaan Diabetesyksikkö), tutkijalääkäri Aleksi Laitinen (Vaasan Keskussairaala) sekä gastroenterologian erikoislääkäri Aki Käräjämäki. Radiologi Katarina Johansson (HUS) tulkitsee MRI-kuvat. Näytteiden analysointiin osallistuu DIREVA- ja BOTNIA-tutkimusryhmien jäseniä Vaasassa, Helsingissä ja Malmössä Ruotsissa (Lundin yliopisto).
Potilas saa postitse kotiin infokirjeen ja 2 suostumusta täytettäväksi, jotka palautetaan vastauskirjekuoressa. Kun suostumus on palautettu, tutkimushoitaja ottaa yhteyttä puhelimitse ja sovitaan päivä tutkimuskäynnille. Tutkimuskeskukseen voi tulla hakemaan lisää tietoa tutkimuspäivästä ja saada yövirtsa-astian tai sitten lisätiedot sekä kyselylomake lähetetään postitse kotiin ja yövirtsa-astian saa tutkimuskäynnin yhteydessä.
Tutkimuskäynnille (n. 2h) tulet aamulla yöpaaston jälkeen. Tutkimushoitaja mittaa painon, pituuden, vyötärönympäryksen, lantionympäryksen, rasvamassan, verenpaineen, ottaa sydänfilmin ja tekee hermojohtumistutkimuksen sekä ottaa verinäytteet, joista määritetään verensokeri, sokeritasapainoa kuvaava HbA1c, insuliinituotantoa mittaavia hormoneja, rasva-arvot, munuaiskokeita, maksaarvot, vapaat rasvahapot ja diabetekseen liittyviä vasta-aineita. Lisäksi otetaan verinäyte geenitutkimuksia (DNA ja RNA) varten sekä varaputkia muita hormonimäärityksiä varten.
Yön yli kerätystä virtsanäytteestä määritetään albumiini- ja glukoosipitoisuus, eri valkuaisaineiden esiintyminen sekä eristetään RNA jatkotutkimuksia varten.
Tarkistamme diabeteksen vuosikontrollitiedot ja silmäpohjakuvat potilastiedoistasi.
Tutkimuskäynnillä tehdään Glukagoni-Insuliiniherkkyys-testi, jossa mitataan insuliinituotantoa ja insuliiniherkkyyttä. Käsivarteen laitetun muovikanyylin kautta sinulle annetaan perusnäytteiden oton jälkeen suonensisäisesti glukagoni-hormonia, joka nostaa verensokeria ja lisää oman haimasi insuliinituotantoa. 40 minuutin kuluttua saat suonensisäisesti insuliinia. Kanyylin kautta otetaan verinäytteitä, joista tutkitaan miten haimasi erittää insuliinia ja miten hyvin verensokeri laskee insuliiniannoksen jälkeen.
Eri päivälle sovitaan maksan ja haiman magneettikuvaus (MRI), niiden rakenteen ja mahdollisen rasvamaksan tarkistamiseksi sekä elastografia, jossa tarkistetaan ultraäänianturilla vatsanpeitteiden läpi, onko maksassa fibroosia (arpeutumista). Niille tutkittaville, joilla on kyselylomakkeella annettujen tietojen mukaan kohonnut riski sairastaa uniapneaa (yöllisiä hengityskatkoksia), annetaan lisäksi kotiin mukaan yöpolygrafiamittari uniapnean selvittämiseksi.
Saat kirjeitse tutkijalääkäriltä vastauksen ja tulkinnan keskeisistä laboratoriotuloksista, mittauksista, haiman insuliinintuotannosta ja elimistön insuliiniherkkyydestä sekä magneettikuvauksen ja elastografian tuloksista. Tutkittavat, joille tehdään yöpolygrafiatutkimus, saavat siitä vastauksen.
Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää ilman erityistä syytä koska tahansa. Tutkimukseen osallistuminen tai siitä kieltäytyminen ei vaikuta hoitoosi. Suostumuksen peruuttaminen tapahtuu kirjallisesti.