Pohjanmaalla kehitetään ikäihmisten palveluohjaukseen yhteistä polkua

Palveluohjauksen kehittäminen on Tulevaisuuden sote-keskus –projektin osa-alue.  Kevään ja alkukesän aikana on järjestetty koko alueen palveluohjaajille 4 työryhmää teamsin välityksellä.

– Palveluohjaajat edustavat hyvinvointialueen eri osia ja yhdessä olemme keskustelleet, miten aikaisemmissa organisaatioissa on työskennelty, mikä on tähän mennessä toiminut pohjana tämän hetken työtavoille. Olemme tunnistaneet pullonkauloja ja palveluohjauksen osa-alueita, joita täytyy yhtenäistää sekä työtapoja, joita voidaan tehdä sujuvammiksi, kertoo palveluohjauksen projektipäällikkö Ann-Sofi Larsson.

Työryhmissä on todettu, että palveluohjaajien työnkuvaa täytyy selkiyttää: mikä on päätehtävä ja mikä on palveluohjauksen tavoite.

Asiakkaan näkökulmasta yksi tavoite on saada palvelut sujuvammiksi ja että niitä on tarjolla yhdenmukaisesti kaikille hyvinvointialueella, riippumatta asuinpaikasta. Jotta tämä toteutuisi, on tärkeää kehittää palveluohjaukseen yhteinen toimintamalli, johon kaikki sitoutuvat.

– Tämä lisää luotettavuutta ja parantaa laatua, Larsson toteaa.

Työryhmissä on kuvattu palveluohjauksen työprosessi ja sen eri vaiheet, sekä haasteet että positiiviset asiat, joita on tunnistettu. Tästä työprosessista on muodostunut alustava toimintamalli. Työryhmien lopputulokset on esitelty ikäihmiset-sektorin johtoryhmälle, esimiehille ja toimialajohtajille.

– He ovat myös saaneet kommentoida ja pohtia toimintamallin eri vaiheita. Moniin kysymyksiin tarvitaan vielä konkreettisia päätöksiä ennen kuin prosessi ja toimintamalli saa lopullisen muotonsa, Larsson kertoo.

Palvelun kriteerit selkeiksi

Työryhmissä on keskusteltu myös kotiin tarjottavien palveluiden kriteereistä. Kriteerit ovat tärkeä perusta ja antavat tukea palveluohjaajille, kun täytyy myöntää tai evätä palveluhakemus.

– Kriteereistä on keskusteltu perusteellisesti ja todettu, että muotoilujen selkeys on erittäin tärkeää – myös iäkkäille ja heidän läheisilleen. Kriteerit ovat julkisia ja niiden täytyy löytyä helposti verkkosivuiltamme, jotta niihin voi tutustua jo ennen selkeän palvelutarpeen syntymistä.

Työ jatkuu suunnitellusti siten, että johdon kommenteilla täydennetyt työryhmien materiaalit muotoillaan kattavaksi ikäihmisten palveluohjauksen malliksi. Malli rakennetaan eri työprosesseille, jotka kytketään organisaation palvelukriteereihin ja RAI-mittaustuloksiin. Uutta RAI-työkalua testataan syksyllä ja käydään läpi palveluohjaajien kanssa, jotta saadaan käyttöön tarpeita vastaava työväline. Lyhenne RAI tulee sanoista Resident Assessment Instrument. RAI-järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu iäkkäiden palvelujen tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin.

– Syksyn aikana jatketaan keskustelutilaisuuksien järjestämistä palveluohjauksen teemoista ja niihin liittyvistä tarpeista, kuten turvattomuudesta. Tilaisuuksien tarkoitus on tukea palveluohjaajien työtä, Larsson kertoo.

Yksi työn edetessä esiin tullut tarve on digitaalisessa muodossa olevan tiedon hyödyntäminen. Monet asiakkaat ovat yhä perehtyneempiä digitaalisiin välineisiin, jolloin verkkoon tuotettua saavutettavaa tietoa täytyy kehittää tukemaan iäkkäitä, heidän läheisiään ja myös organisaatioita.