Siirry sisältöön
Yleinen

Raportti: Pohjanmaan asukkaiden pitäisi liikkua enemmän

Kuvituskuva
Suurin haaste tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille on riittävä työvoiman saatavuus. Työikäisen väestön määrä vähenee ja ikääntyvien määrä kasvaa, todetaan Pohjanmaan väestön tunnuslukuja, terveyttä ja hyvinvointia kuvaavassa Miten Pohjanmaa voi? –raportissa. Liikkumattomuus ja liikuntakyvyn heikkeneminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä.

Hyvinvointialueen hallitus käsitteli kokouksessaan väestön hyvinvointia ja palvelutarpeita kuvaavan raportin. Se on pohjana palveluiden kehittämiselle.

– Sekä omissa palveluissamme että yhteistyössämme kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa tulee painottaa tekoja, jotka tukevat ihmisen omaa aktiivisuutta ja edellytyksiä huolehtia itsestään ja läheisistään arjessa. Palveluiden kehittämisessä pitää varmistaa helppo yhteydenotto sekä digitaaliesti että puhelimitse. Kielellisten oikeuksien toteutuminen pitää turvata, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.

Positiivista on, että ammattioppilaitoksissa opiskelevat tupakoivat huomattavasti aiempaa vähemmän. Lasten, nuorten ja perheiden osalta huolestuttavia signaaleja ovat lisääntynyt lapsiin ja nuoriin kohdistunut väkivalta ja vähentynyt liikkuminen. Näihin muutoksiin pitää vastata niin, että riskissä tai väkivallan kohteina olevia lapsia tunnistetaan aiempaa paremmin. Perheiden matalan kynnyksen sosiaalipalveluita vahvistetaan ja huoltajia tuetaan perhe-elämän haasteissa.

– Meidän pitää kehittää uudenlaista yhteistyötä kuntien ja yhdistysten kanssa, että lapset liikkuisivat nykyistä enemmän, sanoo lasten, nuorten ja perheiden sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström.

Myös työikäiset liikkuvat Pohjanmaalla aikaisempaa vähemmän. Jos trendiä ei saada käännettyä, se aiheuttaa tulevaisuudessa heikentyvää toimintakykyä ja enemmän sairauksia. Myös psyykkinen pahoinvointi on aikuisilla lisääntynyt. Ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä hyvinvointia heikentää erityisesti kokemukset syrjinnästä.

–  Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta a ja o. Yhteiskunnassa pitää laajasti varmistaa, että kaikki nykyiset, tulevat ja Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset säilyttävät ja parantavat toimintakykyään, sanoo työikäisten sektorijohtaja Erkki Penttinen.

Pohjanmaan ikäihmisistä harvempi (91,7 %) asuu omassa kodissaan kuin ikäihmiset muualla Suomessa (93 %). Pohjanmaan kuntien välillä tilanne vaihtelee suuresti (89,3–95,1 %). Tämä on tilanne huolimatta siitä, että muiden ikäluokkien tavoin ikäihmiset ovat Pohjanmaalla terveempiä verrattuna maan keskiarvoihin. Ikäihmiset kokevat elämänlaatunsa paremmaksi Pohjanmaalla kuin muualla Suomessa. Toisaalta liikkumattomuus on ongelma myös ikäihmisillä: Yhä useamman on vaikeaa kävellä 500 metrin matka.

– Meidän tulee panostaa palveluihin, joiden avulla ikäihmisten on mahdollista asua kodissaan turvallisesti ja pidempään. Yhteydenoton meidän palveluihimme pitää olla helppoa, koska se lisää turvallisuuden tunnetta, sanoo ikäihmisten sektorijohtaja Pia Vähäkangas. 

Hyvinvointialue on jo siirtänyt painopistettä ennaltaehkäiseviin, kotona asumista tukeviin palveluihin. Näitä ovat esimerkiksi kotikuntoutus, kotisairaala, päivystyksen liikkuva sairaala, seniorilinja ja seniorineuvola.

– Pyrimme lisäämään kotona asumisen turvallisuutta ja vastaamaan sairaanhoidon tarpeeseen tarkoituksenmukaisesti, sanoo Pia Vähäkangas.

Suun terveydenhuollon jonojen purkua jatketaan ostopalveluilla

Suun terveydenhuollon jonoja puretaan loppuvuoden aikana ostopalveluilla samaan tapaan kuin vuoden 2023 aikana. Jonojen purkuun tarvitaan ostopalvelua, sillä yli 4800 potilasta on odottanut kiireetöntä hoitoa yli hoitotakuussa määritellyn neljän kuukauden rajan. Aluehallintovirasto on huomauttanut hyvinvointialuetta siitä, että kiireettömään hoitoon pääsy kestää liian kauan.

Jonoja on vuoden 2023 aikana purettu omaa toimintaa kehittämällä, palveluseteleillä lohkeamien hoidossa jajuurihoidon loppuun saattamisessa sekä hoitomallilla, jossa potilas hoidetaan valmiiksi yhdellä käynnillä. Toimintaa hankittiin ostopalveluna ja sen avulla hoidettiin 1400 potilasta.

Hallitus päätti nyt, että yhden hoitokäynnin toimintamallia, palvelusetelin käyttöä ja henkilöstön ostopalvelua jatketaan vuoden 2024 aikana. Toimintaan ei ole varattu riittävää rahoitusta vuoden 2024 talousarvioon, minkä vuoksi asia lisätään kevään 2024 aikana lisätalousarvioon, josta päättää aluevaltuusto.

– Oma henkilöstömme ei riitä jonojen purkuun. Toivomme, että jonot saadaan tällä ratkaisulla hallintaan, sanoo sosiaali- ja terveyskeskuksen toimialajohtaja Sofia Svartsjö.