Siirry sisältöön
Yleinen

Sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottojen työskentelytapoja yhdenmukaistetaan

Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus –projektissa kehitetään hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottotoimintaa. Tavoitteena on, että asiakkaat pääsisivät sujuvasti oikeaan hoitoon ja vastaanotoille pääsy olisi yhdenmukaista koko Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottotoiminnan osaprojektissa on kaksi osuutta:

  • päihde ja riippuvuuspalveluiden kehittäminen
  • perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin prosessien ja jonotuskäytäntöjen selkiyttäminen

Työvälineet ja toimintatavat kartoitetaan

Projektipäällikkö Nina Herrgård kartoittaa, millaisia työvälineitä on tällä hetkellä käytössä sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanotoilla ja millainen hoitoon ohjaamisen prosessi on tällä hetkellä.

– Jotta saamme nämä asiat selville, lähetämme pian kyselylomakkeen sosiaali- ja terveyskeskusten esimiehille, Herrgård kertoo.

Projektin alkuvaiheessa on luotu kansallista ja alueellista verkostoa. Yhteistyötä ja esimerkiksi yhdistysten ja kokemusasiantuntijoiden osallisuutta painotetaan ja moniammatillisia ikäsegmenttien mukaisia työryhmiä kootaan parhaillaan. Ryhmät on tarkoitus vahvistaa lähiaikoina.

– Sekä kehitystyössä että uusien työvälineiden käyttöönottovaiheessa on tärkeää olla mukana ammattilaisia kentältä, sillä he ovat varsinaisia asiantuntijoita, Herrgård toteaa.

Visiona on, että ammattilaisille pystytään tarjoamaan työkaluja, joiden avulla tunnistaa asiakkaat, jotka kuuluvat riskiryhmiin tai joille on jo kehittynyt riippuvuus tai päihteiden väärinkäyttöä. Asiakkaille halutaan kehittää sujuvia ja hyvin koordinoituja palveluja. Kehitteillä on myös toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottojen ja päihde-/riippuvuushoidon välistä ohjausta varten. Tavoitteena on varhaisen puuttumisen keinoin vastata asiakkaiden tarpeisiin.

– Tavoitteena on, että asiakas pääsee sujuvasti oikeaan hoitoon. Jos käytössä on jo toimivat työvälineet, tarvitaan vain yhdenmukaisten toimintatapojen kehittämistä hyvinvointialueelle. Kun meillä on käytössämme yhteiset työskentelytavat, tunnistetaan asiakkaiden haasteet ajoissa ja voidaan ehkäistä ongelmien eskaloituminen, Herrgård sanoo.

Herrgård järjestää marraskuussa yhdessä Pohjanmaan yhdistysten kanssa keskustelutilaisuuden päihde- ja riippuvuuspalveluista. Tilaisuus on tarkoitettu hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanotoilla työskenteleville sekä järjestöille ja kokemusasiantuntijoille.

Jonotus ja käytännöt suurennuslasin alla

Projektipäällikkö Maria Vilkas on syksyn aikana vieraillut sosiaali- ja terveyskeskuksissa täydentämässä aiemmin kerättyä dataa ja seuraamassa toimintaa paikan päällä. Tänä päivänä on suurta vaihtelua siinä, miten hoitokontaktit dokumentoidaan ja potilaat laitetaan jonoon. Tästä johtuen myös tilastoja, joita saadaan potilastietojärjestelmistä, ei voida vertailla keskenään, eivätkä ne ole täysin luotettavia.

– Todellinen jonotilanne täytyy pystyä osoittamaan, sillä se on tärkeää tiedolla johtamisen sekä tietyiltä osin myös tulevan hyvinvointialueen rahoituksen kannalta, Vilkas kertoo.

Kerättyä materiaalia työstetään parhaillaan ja hoidon tarpeen arvioinnin sekä jonokäytäntöjen haasteita pyritään tunnistamaan. Seuraava askel on luoda toimintasuunnitelma yksikkökohtaisille toimenpiteille, jotta parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia ja motivaatiota arvioida hoidon tarvetta ja jotta jonoon asettamiseen ohjeet ovat linjassa kansallisten ohjeiden kanssa.

– Hoidon tarpeen arvioinnin ja jonotusperiaatteiden prosessikuvaukset luodaan potilastietojärjestelmäkohtaisesti. Myös koulutukset hoidon tarpeen arvioinnista ja jonoon asettamisen käytännöistä tehdään sekä THL:n ohjeiden mukaisesti, että yksikön käyttämään potilastietojärjestelmään sopiviksi.