TOP-hanke kehittää työvälineitä nuorten päihdetyöhön

Emmi Hakalan osuus hankkeessa muodostuu alaikäisten päihdekartoitusmallista ja sijaishuollon aikaisen päihdetyön kehittämisestä. Siv Kola työstää systeemisen lastensuojelun tiimien työtä sekä Ninni-ryhmän eli lasten ja nuorten vertaistukimallia. Uusia malleja testataan parhaillaan käytännössä eri paikkakunnilla. Tavoitteena on kehittää työtapoja ja tuen muotoja, joita lapsille sosiaalihuollossa tarjotaan ja luoda koko hyvinvointialueen käyttöön yhtenäisiä toimintamalleja.

Hakala ja Kola työskentelevät lastensuojelussa ja hanketyölle on varattu osa heidän työajastaan vuoden loppuun saakka.

Nuorille oma kartoitusmalli

Alaikäisten päihdekartoitusmalli on muokattu aikuisille tarkoitetusta vastaavasta työvälineestä.

– Malli sisältää 3-5 käyntikerran arvioinnin eli käytännössä ammattilainen tapaa nuoren ja keskustelee hänen kanssaan. Ammattilaisella on käytössään kyselylomake, jonka avulla käydään läpi nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään päihteidenkäytön osalta, Hakala kertoo.

Tapaamiset ovat jo sinällään interventio ja työtavasta on saatu jo hyviä kokemuksia Vaasassa nuorisoasema Klaarassa sekä Pietarsaaressa.

– Mallia voi yhtä lailla käyttää, kun nuori hakeutuu itse matalan kynnyksen palveluihin tai jos lastensuojelussa on huolestuttu nuoren päihteidenkäytöstä.

Ammattilaisilta saatu palaute on ollut positiivista.

– Työkalu on hyvä tuki myös uudelle työntekijälle, jolla ei ole vielä vuosien kokemusta ja asiat eivät tule ikään kuin ”selkärangasta”.

Moniammatilliset tiimit nuorten avuksi

Systeemisessä työotteessa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Systeemisen lastensuojelun tiimin työtä on pilotoitu Pietarsaaren seudulla, missä lastensuojelun ja päihdehuollon yhteistyötä on saatu hankkeen avulla tiivistymään.

– Lastensuojelulla ja päihdehuollon palveluilla on paljon yhteisiä asiakkaita. Yhteistyö ei ole aina ollut saumatonta ja monesti myös lapsen näkökulma jää taka-alalle. Saumaton yhteistyö on asiakkaan etu ja on myös resurssitehokasta. Asiakasta ei pallotella, vaan sovitaan selkeästi vastuista ja työnjaosta koko perhe huomioiden.

Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen eli esimerkiksi yhteisen arvion, suunnitelman ja seurannan tekeminen on Kolan mukaan ehdottomasti oikea suunta.

Kola kertoo, että ammattilaiset ovat olleet kiinnostuneita ja motivoituneita uuteen työskentelytapaan. Systeemisen työotteen tiimien perustamista suunnitellaan jo kuluvan syksyn aikana myös muualle hyvinvointialueella.

Nuoret hyötyvät vertaistuesta

Hankkeen kolmas pilotti, Ninni-vertaistukiryhmä on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joiden perheissä on päihde- tai mielenterveysongelmia. Tähän mennessä kokemusta on saatu ruotsinkielisistä vertaistukiryhmistä.

– Meillä on todella paljon lapsia ja nuoria, joita pystymme tätä kautta auttamaan ja puuttumaan heidän tilanteeseensa. Ryhmissä on ollut nyt 15-14 –vuotiaita, mutta mukaan haluttaisiin myös nuorempia lapsia, Kola kertoo.

Pietarsaaressa on hankkeen ja lastensuojelun yhteistyössä kehitetty prosessimateriaali lapsen kohtaamiseen. Materiaalit ovat nyt ruotsiksi ja myös koulutetut vertaisohjaajat ovat ruotsinkielisiä. Seuraava askel on saada materiaalit ja koulutusta myös suomeksi, jotta vertaistukitoimintaa voidaan laajentaa koko hyvinvointialueelle.

– Avohuollon tukikeinot ovat olleet hyvin vanhanaikaisia, mutta meillä on pyrkimys päästä enemmän kohti ennaltaehkäisevää toimintaa, mihin vertaistuki sopii hyvin.

Ammattilainen tulee nuoren luo

Sijaishuollon aikaisen päihdetyön kehittämisessä on kuunneltu henkilöstön ja lasten toiveita. Lapsilta ja nuorilta on kysytty, millaisista palveluista he kokevat hyötyvänsä eniten. Huostaan otetut lapset käyttävät usein nuorisopsykiatrian poliklinikan ja koulukuraattorin palveluita.

– Tiedämme, ettei nuorilla ole halua, eikä aina kykyäkään sitoutua palveluihin. He haluavat mieluiten keskustella tuttujen, oman yksikön työntekijöiden kanssa. Siksi olemme halunneet kehittää palveluiden tuomista sinne, missä nuori on, Hakala kertoo.

Sijaishuollon yksiköiden henkilöstölle on järjestetty koulutuksia ja siten kartutettu päihdetyön osaamista. Oman henkilöstön tueksi on kehitetty ”kotikäyntejä”, joissa päihdehuollon ammattilainen tulee nuoren luokse.

Pohjanmaalta hankkeessa ovat mukana Kustaalan nuorisokoti Vaasassa sekä Pedersöressä sijaitseva Lagmansgården, joka on valtion koulukoti.

Lue lisää Tuki oikeasta paikasta –hankkeen kotisivuilta