Työkyvyn tuki löytyy moniammatillisesta yhteistyöstä
Pohjanmaan hyvinvointialueella aloittaa vuoden vaihteessa Työkyvyn tuen yksikkö, joka on osa aikuissosiaalityötä. Vuoden lopussa päättyvässä Työkyvyn tuki –hankkeessa on valmisteltu palvelukokonaisuutta osaksi uuden yksikön toimintaa.
Tavoitteena oli luoda hyvinvointialueelle palvelukokonaisuus, jossa työttömien osatyökykyisten työkyvyn tuen tarve tunnistetaan, palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti ja asiakkaan tilanteeseen löydetään ratkaisu monialaisesti työskennellen.
Koska Työkyvyn tuki –hankkeessa on lähtökohtana matalan kynnyksen palvelu, ei asiakas tarvitse lähetettä. Riittää, että on osatyökykyinen työikäinen työnhakija tai itsensä osatyökykyiseksi tunteva. Hankkeessa suunnitellussa palvelussa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja asiakkaalle nimetään asiakasvastaava, joka varmistaa, että suunnitellut palvelut toteutuvat.
Monilla asiakkailla on useita tuen tarpeita samanaikaisesti. Sen vuoksi asiakkaan kanssa voi työskennellä sekä monialainen arviointitiimi että moniammatillinen tiimi.
– Monialaisessa arviointitiimissä voi olla esimerkiksi te-palvelun, kelan ja sosiaalihuollon edustaja sekä työhönvalmentaja. Moniammatillisessa tiimissä taas esimerkiksi terveydenhoitaja, lääkäri, fysioterapautti ja psykologi. Eli asiakkaan tilannetta arvioidaan monesta näkökulmasta ja asiakas on koko ajan itse mukana, projektipäällikkö Minna Strömmer kertoo.
Työhönvalmennus on palvelu heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville osatyökykyisille, joita ovat esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaistyöttömät ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja täsmätyön mahdollisuudet sekä auttaa työnhaussa ja tarvittaessa myös perehdyttämisessä.
– Hankkeessa suunniteltu palvelu tähtää työllistymiseen asiakkaan omien vahvuuksien ja tahtotilan mukaan. Joskus polku voi kulkea koulutuksen kautta tai sitten voidaan todeta, ettei työllistyminen ole mahdollista, jolloin polku voi johtaa eläkkeelle.
Luovia ratkaisuja asiakkaan parhaaksi
Hanketyötä tehtiin koronapandemian jyllätessä ja hyvinvointialueen kuntayhtymän aloittaessa toimintaansa.
– Tilanne pakotti luovaan ajatteluun ja luomaan käytäntöjä, joita ei muutama vuosi sitten pidetty relevantteina jokapäiväisessä toiminnassa. Oli mietittävä, miten toteutetaan esimerkiksi asiakastapaamiset, kun osalla asiakkaista ei ollut tietokonetta tai taitoja käyttää sitä ja kasvokkain ei voitu samassa huoneessa istua.
Asiakkaita tavattiin ulkoillessa, kahvilassa ja luonnollisesti työpisteellä, kun se oli mahdollista. Projektityöntekijät olisivat hyötyneet myös esimerkiksi tablettitietokoneista, joita olisi voinut käyttää asiakastietojen kirjaamiseen reaaliajassa.
Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella (arvosana asteikolla 1-10, ka. 8,6) projektissa onnistuttiin hyvin asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä.
– Usealta asiakkaalta saimme palautetta, että “Kerrankin tuntui, että kuunnellaan.”.
Projektissa suunnitellun ja aloitetun toiminnan kehittäminen jatkuu hyvinvointialueella työkyvyn tuen palveluyksikössä esimerkiksi jatkamalla asiakaslähtöisen toimintatavan juurruttamista.
– Asiakkaat haluavat sujuvia ja nopeasti eteneviä palvelupolkuja. Näiden luominen onnistuu, kun kehittämistä tehdään asiakkaan näkökulmasta ja tiiviissä yhteistyössä moniammatillisesti ja -alaisesti, Strömmer toteaa.