Siirry sisältöön
Uratarinoita

Kätilö Anna Stenström: ”Haluan antaa potilaille hyvän ja turvallisen kokemuksen”

Lapsen ensimmäinen hengenveto ei koskaan lakkaa kiehtomasta Anna Stenströmiä. Vaikka hänestä olisi voinut tulla ammattilentopalloilija eikä kätilö, hän ei ole katunut uravalintaansa.

Olen aina ollut lapsirakas, ja kätilön ammatti oli haaveeni jo pienenä. Ennen erikoistumistani en kuitenkaan osannut kuvitellakaan, kuinka monipuolinen ammatti tämä on. Äitien ja lasten lisäksi hoidamme muun muassa syövänhoidon ja naistentautien potilaita. Työ on paljolti oireiden lievittämistä ja potilaiden olon tekemistä mahdollisimman mukavaksi.    

Kätilön täytyy kyetä toimimaan ja tekemään päätöksiä paineen alla. Työ edellyttää sosiaalisuutta, käytännöllisyyttä ja hyvää itseluottamusta. Useimmilla kätilöillä on myös jokin tietty vastuualue. Minun vastuualueeni on vauvojen elvytys. Vastaan yhdessä lastenlääkärien kanssa työntekijöiden kouluttamisesta ja siitä, että elvytyksessä tarvittavat laitteet ja tilat ovat kunnossa.

Kätilön työ edellyttää sosiaalisuutta, käytännöllisyyttä ja hyvää itseluottamusta.

Saan virtaa akuuttitilanteissa toimimisesta, kun jokainen sekunti voi olla ratkaiseva. Nautin myös uuden äidin auttamisesta esimerkiksi imetyksessä. Imetysohjaus muodostaa itse asiassa suurimman osan synnytyksen jälkeisestä hoidosta! Tätä ihmiset eivät yleensä tiedä.

Sopivan kokoinen kaupunki

Valmistuin kätilöksi vuonna 2010 ja siitä lähtien olen työskennellyt synnytysosastolla Vaasassa. Yhtenäkään päivänä työ ei ole tuntunut vastenmieliseltä tai yksitoikkoiselta. Jokainen synnytys tuntuu edelleenkin erityiseltä. On valtavan voimaannuttavaa saada olla kätilönä jakamassa monien merkityksellisimpiä hetkiä, etenkin niissä tapauksissa, joissa vanhemmuus ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. 

Myös silloin kun kaikki ei mene suunnitellusti, keskenmenon yhteydessä tai vauvan syntyessä kuolleena, tuntuu mielekkäältä voida tarjota ammatillista tukea. Samalla on tärkeää voida luottaa työyhteisön tukeen vaikeissa tilanteissa. Minulla ei ole yksittäistä ammatillista esikuvaa, vaan inspiroidun siitä, että tunnen potilaiden luottavan minuun ja että voin auttaa heitä tuntemaan olonsa turvalliseksi.

Saan virtaa hyvin monista eri asioista työpäivän aikana.

Mieheni tapaa sanoa, että olen onnekas, kun saan nousta ylös iloisena aina töihin mennessäni. Oli kuitenkin lähellä, että elämäni olisi saanut aivan toisenlaisen käänteen. Muutin nimittäin 17-vuotiaana Turkuun pelaamaan lentopalloa juniorien ja naisten lentopallomaajoukkueessa. Matkustin ympäri Eurooppaa pelimatkoilla ja harjoitusleireillä ja harkitsin ammattilaisuraa.

2000-luvun puolivälissä eräs yhdysvaltalainen yliopistojoukkue oli valmis myöntämään minulle stipendin, joka olisi mahdollistanut opiskelun ja pelaamisen kolmeksi vuodeksi. Päätin kuitenkin panostaa työelämään Suomessa ja muuttaa takaisin Vaasaan, jossa olin kasvanut. En ole katunut päätöstäni; Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on sopivan välimatkan päässä. Myös luonnon ja etenkin meren läheisyys on iso plussa.

Pehmeä lasku uusille työntekijöille

Vaasan synnytys- ja naistentautien osasto on melko pieni, työntekijöitä on noin 40. Haluamme antaa uusille työntekijöille pehmeän laskun ja kunnollisen perehdytyksen. He saavat tutustua tiloihin ja välineisiin yhdessä kokeneen kollegan kanssa ennen kuin saavat omia potilaita vastuulleen. Kynnys kysymysten esittämiseen ja avun pyytämiseen on matala.

Minulla on tapana sanoa, että meillä kätilöillä on samantyyppinen, hieman erikoinen luonteenlaatu ja huumori. Monet meistä ovat vahvoja persoonia ja olemme hyvin tiivis porukka, olemme toistemme kanssa paljon tekemisissä myös vapaa-ajalla. Instagram-tilillämme saamme esitellä persoonallisuutemme eri puolia ja ilmentää luovuuttamme. Se on hyvää vastapainoa muulle työlle. Erityisen hauskaa on miettiä vuotuisen joulukalenterimme sisältöä. Nyt on jälleen sen aika!

Synnytys- ja naistentautien osasto haluaa antaa uusille työntekijöille pehmeän laskun ja kunnollisen perehdytyksen. Anna Stenström kehuu työyhteisön vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.  

Lasten ollessa pienempiä tein monta vuotta osa-aikatyötä. Vuorotyön ja pikkulapsivuosien yhdistäminen onnistui hyvin sillä tavoin. Teemme yövuoron noin kerran kuukaudessa, ja päiväaikaan on myös mahdollista tehdä tuplavuoroja eli työskennellä 13 tuntia yhteen menoon. Itse teen mielelläni pitkiä päiviä, koska siten on mahdollista tutustua potilaisiin paremmin. Synnytysosastolla on enemmän aikaa hoitaa päivän toimet ja siten yksilöllistää hoitoa.

Työuran alussa mietin paljon työtä vapaalla ollessani, mutta nykyään jätän työasiat työpaikalle. On aika ihanaa, että kätilönä en oikein voi tehdä etätyötä.

Anna Stenström

Työ: Kätilö Vaasan synnytysosastolla. Erityisalana vauvojen elvytys, työskentelee myös naistentautien ja syövänhoidon parissa. 

Koulutus: Sairaanhoitajan ja kätilön tutkinto 2010. Opiskellut Novia ja Yrkeshögskolan Sydväst -ammattikorkeakouluissa.

Harrastukset: Nauttii mökkeilystä yhdessä perheen kanssa ja liikkuu mielellään luonnossa. Pelaa toisinaan padelia ja talvisin hiihtää mielellään jäällä.

Perhe: Mies, 8- ja 11-vuotiaat lapset.

Meitä on 8000 ammattilaista, joista jokaisella on oma tarinansa ja yhdessä olemme Pohjanmaan hyvinvointialue. Tämä artikkeli on osa sarjaa, jossa kerromme ammattilaistemme urapoluista, heidän ajatuksistaan työn hyvistä puolista, haasteista ja hyvinvointialueesta työnantajana.