rekrytointi
Äkilliset poissaolot saadaan paikattua aiempaa tehokkaammin mobiilisovelluksen avulla. Tammikuussa 96,5 % henkilöstövajauksesta täytettiin sovelluksen avulla.
− Hammaslääkärin opinnot eivät olleet minulle ensisijainen valinta. Kasvoin kuitenkin työhön vähitellen, ja nykyisin minun on vaikeaa nähdä itseäni ilman ammattirooliani, kertoo Marcus Wägar.
− Myös ammattilaisen pitää voida liikuttua, sanoo sairaanhoitaja Johanna Svenlin. Hän työskentelee palliatiivista hoitoa antavalla yleislääketieteen osastolla ja kohtaa usein kuolevia ihmisiä ja heidän omaisiaan.
Yleensä kolmen vuoden kohdalla minulle tulee kutina, että olisi aika päästä tekemään jotain uutta. Aikaisemmin tuo tunne on tarkoittanut työpaikan vaihtoa, mutta hyvinvointialueella se ei ole ollut tarpeen.
Tämä on minun paikkani, osastonsihteeri Sirpa Kyrönperä tunsi saapuessaan yleislääketieteen osastolle. Tunne on pysynyt samana jo 30 vuoden ajan.
Päivystyksen tempo kiehtoo akuuttierikoistuvaa Laura Saariota. Opettavainen, yhteisöllinen ympäristö sopii tiedonjanoiselle ja on maineensa arvoinen koulutuspaikka.
Lapsen ensimmäinen hengenveto ei koskaan lakkaa kiehtomasta Anna Stenströmiä. Vaikka hänestä olisi voinut tulla ammattilentopalloilija eikä kätilö, hän ei ole katunut uravalintaansa.
Kaksikielinen työpaikka ei ole poissuljettu, vaikka toinen kotimainen kieli ei olisi aina ollut vahvasti hallussa. Proviisori Mikko Komsi on siitä elävä esimerkki.
Diabeteshoitaja Päivi Strömsholmin suurin haaste on saada potilas motivoitumaan. Kohtaamisen taitoa omaavia hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää, sillä diabetes on yhä nopeammin kasvava kansantauti, joka vaatii ammattilaiselta halua oppia ja taitoa motivoida.
Christoffer Jåfs on pelastanut ihmisiä palavista taloista ja auttanut vauvoja maailmaan moottoritiellä – mutta kokenut myös turhautumisen siitä, että mitään ei ole enää tehtävissä.