Siirry sisältöön
Kotikäynti-asiakaslehti

Lain muodostamista juurista versoo sosiaalihuollon lehtevä puu

Tukea arjessa selviytymiseen voi tarvita kuka vain, missä elämänvaiheessa tahansa. Sosiaalihuollon palveluihin on oikeus jokaisella, jolla on niihin perusteltu tarve.

Sosiaalihuollon palvelut kuuluivat aiemmin kuntien vastuulle, mutta vuoden 2022 alusta Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä on vastannut sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Sosiaalihuoltolaki määrittelee sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut ja hyvinvointialueen vastuulla on tuottaa ja toteuttaa ne.

– Palvelut eivät ole sinänsä muuttuneet, mutta niitä järjestämässä on nyt isompi joukko ammattilaisia. Palvelut pysyvät lähellä asiakkaita ja valtaosa sosiaalihuollon asiakkaista asioi kuten ennenkin, tutun ammattilaisen luona kotikunnassa sijaitsevassa toimipisteessä, Pohjanmaan hyvinvointialueen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maria Lindvall kertoo.

Sosiaalihuollon tehtävänä on tukea ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Tuen muotojen kirjo on laaja ja käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi tukihenkilöä, apuvälineitä, neuvontaa, asumispalveluita tai toimeentulotukea. 

– Meidän tehtävämme on tarjota tukea, että jokainen voisi elää olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvän, turvallisen ja mielekkään elämän. Tähän on oikeus kaikilla asiakkailla lapsista vanhuksiin, Lindvall kiteyttää.

Tarpeita pohditaan yhdessä

Sosiaalityö ja palvelutarpeen arvio ovat asiakkaalle ikään kuin ovi sosiaalihuollon palvelujen pariin.

– Kaikki lähtee yhteydenotosta ja palvelutarpeen arvioinnista. Kun meille soittaa esimerkiksi väsynyt vanhempi, joka on uupunut pikkulapsiperheen arjessa, hänen asiansa tulee vireille eli alamme yhdessä etsiä ratkaisuja tilanteeseen. Puhelimessa jutellessa arvioidaan kiireellisen tuen tarve. Jos todetaan, että vanhempi tarvitsee pikaisesti kotipalvelun apua, se voidaan järjestää puhelun perusteella, Lindvall kertoo.

– Tämän jälkeen tehdään yhdessä perheen kanssa kattavampi palvelutarpeen arvio, minkä perusteella suunnitellaan ja järjestetään perheen tarvitsemia palveluita. 

Koska sosiaalihuolto on viranomaistoimintaa, sosiaalihuollon ammattilaisen ratkaisut on aina kirjattava päätökseksi.

Sosiaalihuollon puun juuret ja runko muodostuvat lainsäädännöstä ja oksilta löytyvät niihin perustuvat palvelut, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maria Lindvall vertaa.

– Palvelutarpeen arvion perusteella määritellään, mitkä palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita. Niistä kirjataan päätökset, joihin asiakkaalla on pääsääntöisesti muutoksenhakuoikeus. Päätös vahvistaa siten myös asiakkaan oikeusturvaa.

Perustuslaki velvoittaa turvaamaan riittävät palvelut jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalihuolto muodostaa yhdessä terveydenhuollon palveluiden kanssa meidän jokaisen turvaverkon.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täydentävät toisiaan ja toinen jatkaa siitä, mihin toinen jää. Tätä yhteistyötä pystymme kehittämään entistä paremmin hyvinvointialueella.

Sosiaalihuollon palvelut Pohjanmaan hyvinvointialueella

Ikäihmisten palvelut edistävät ja tukevat toimintakykyä sekä sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta. Tuen muotoja ovat esimerkiksi päivätoiminta, omaishoidon tuki, kotiin annettavat palvelut, asumispalvelut ja taloudellinen tuki.

Työikäisten palveluista saa tukea elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon tai opiskeluun liittyvissä asioissa. Tuen muotoja ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta sekä asumiseen ja taloudelliseen tukeen liittyvät palvelut.

Lapsiperheiden palveluilla tuetaan lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta.  Apua saa esimerkiksi kotipalvelusta, perhetyöstä, perheneuvonnasta, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnasta.

Lastensuojelun tehtävä on turvata erityistä suojelua tarvitsevien lasten ja nuorten arkea. Lastensuojeluun kuuluvat avohuollon tukitoimet, huostaanotot ja sijaishuolto sekä jälkihuolto.

Perheoikeudelliset palvelut turvaavat lapsen hyvinvointia ja kehitystä esimerkiksi vanhempien erotilanteessa. Palveluiden kautta saa apua lasta koskeviin sopimuksiin ja selvityksiin, esimerkiksi isyyteen, huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen tai adoptioon liittyen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut eli psykososiaaliset palvelut yhdistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Sosiaalihuolto tukee arjessa selviytymistä esimerkiksi kotiin vietävillä palveluilla, avokuntoutuksella ja asumispalveluilla.

Vammaispalvelut tukevat yhdenvertaisuutta ja auttavat arjessa esimerkiksi sopeutumisvalmennuksilla, asumispalveluilla,  kodin muutostöillä ja apuvälineillä tai järjestämällä henkilökohtaisen avustajan.

Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa välitöntä apua kriisitilanteessa.

Lue lisää!

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2022.

Teksti ja kuva: Varpu Saari