Päätös pitää alkoholin kulutuksen kohtuudessa

Lomareissut, häät ja monet muut juhlat, festarit, mökki-illat – kesä on kirjaimellisesti pullollaan tilanteita, joissa alkoholi on läsnä. Lomalla rutiinit rikkoutuvat ja seuraavan päivän velvollisuudet eivät ohjaa käyttäytymistä. Toki perjantaikin riittää rikkomaan rutiinit ja voi johtaa alkoholikulutuksen kasvuun.

”No mikäs tässä, otetaan vielä yhdet!”

Ajankohta tai tilaisuus juoda on kuitenkin vain yksi kulutukseen vaikuttava tekijä. Sosiaaliterapeutti Susanne Hongell kehottaa miettimään myös syitä ja motivaatiota, miksi juo alkoholia.

– Onko se tottumusta, että rentoutuakseen tarvitsee alkoholia eli hakee vahvistusta tunteelle? Vai liittyykö kulutus kriisiin ja siihen, että edes hetken olisi kevyempi olo eli on tarve etäännyttää? Tuleeko alkoholista ratkaisumalli?

Ryhmäpaine ei ole vain nuorten ongelma, vaan myös aikuisen voi olla vaikea sanoa alkoholia nauttivassa seurueessa ”ei kiitos” tai ”minulle riittää”.

– Ei tarvitse ajatella sitä, mitä muut ajattelevat. Tässä suhteessa kulttuuri on muuttunut jo parempaan suuntaan. Ilmapiirin luominen on kaikkien vastuulla. On ihan okei sanoa, että en ota tänään, Hongell rohkaisee.

Valitse ja päätä etukäteen

Kohtuullista alkoholinkulutusta voi tukea omilla valinnoilla. Esimerkiksi kotivaraan ei kuulu alkoholi, eikä sitä kannata hankkia suuria määriä kaappiin odottamaan.

– Koko suvulle ei tarvitse olla kotona jemmassa juomia, Hongell heittää.

Omaa kulutusta kannattaakin miettiä etukäteen ja vaikkapa grilli-iltaa järjestäessä päättää, mitä ja kuinka monta annosta juo. Valitseeko miedot alkoholit väkevien juomien sijaan ja entäs jos booli olisikin raikas alkoholiton moktail?

Usein alkoholi liittyy tilanteisiin, joissa on tarkoitus pitää hauskaa. Hongell kehottaa pohtimaan, tarvitaanko viihtymiseen ja ilonpitoon alkoholia. Olisiko mahdollista keksiä jotain muuta tekemistä?

– Ei alkoholia pitäisi tarvita siihen, että voidaan olla yhdessä ja viihtyä.

Vaikka valtaosalle väestöstä alkoholi ei olekaan ongelma tai kulutus suurta, Hongell rohkaisee pysähtymään ja tarkastelemaan omia kulutustottumuksia.

Kontrollin puute kertoo ongelmasta

On hyvin yksilöllistä, milloin varoituskellojen pitäisi alkaa soida. Hongell korostaa, että yhtä yksitäistä rajaa tai mittaria on mahdotonta asettaa. Täysin riskitöntä kulutustasoa ei ole, mutta kohtuullisen riskin tasona pidetään naisilla seitsemää ja miehillä 14:ää alkoholiannosta viikossa. Esimerkiksi yksi siideri on yksi annos.

– Toleranssi riippuu lähtötasosta, mutta joltain tasolta ongelmat ja riippuvuus alkavat aina kehittyä. Toleranssi voi kehittyä nopeasti, Hongell toteaa.

Kun alkoholin käyttö lisääntyy ja pitkittyy, alkaa tapahtua ikäviä asioita, kuten ongelmia ihmissuhteissa, onnettomuuksia ja väkivaltaa. Ne ovat selkeitä merkkejä ongelmasta.

– Jos sanot itsellesi, että juon vain vähän, mutta päädytkin juomaan paljon. Tai jos ajattelet, että otan vain tänään, mutta juotkin useamman päivän putkeen. Kuinka monta päivää kestät ilman alkoholia? Jos kontrolli on kadonnut, on kyse riippuvuudesta ja silloin puhutaan sairaudesta, Hongell kuvailee.

– Jos muut ihmiset, läheiset, ystävät ja työtoverit, alkavat sanoa ja huomauttaa alkoholin käytöstäsi, se kannattaa ottaa tosissaan. Ja jos on huolissaan toisesta, se kannattaa sanoa nimenomaan tästä näkökulmasta, ei kritisoiden, Hongell neuvoo.

Apua on tarjolla

Jos on huolissaan omasta alkoholinkäytöstään, kannattaa hakea apua ajoissa. Matalan kynnyksen verkkopalvelut auttavat tilanteen arvioinnissa ja tarjoavat tukea alkoholin käytön hallintaan.

Pohjanmaan hyvinvointialueella on myös käytössä Terapianavigaattori.fi -verkkopalvelu. Täyttämällä arviointikyselyn saat kuvauksen omasta tilanteestasi ja koodin, jonka avulla kuvauksen voi jakaa terveydenhuollon ammattilaiselle.

– Jos omahoito-ohjeet eivät riitä, kannattaa kääntyä työterveyden puoleen, jos se on mahdollista. Hyvinvointialueen psykososiaalisista palveluista saa apua ja myös omaiset voivat olla yhteydessä, jos kotielämä alkaa olla vaikeaa alkoholin takia, Hongell neuvoo.