Lähisuhdeväkivalta
Jos kohtaat perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai olet väkivallan tekijä, sinulle on apua tarjolla. Tältä sivulta löydät apukeinoja siihen, miten voit toimia väkivaltatilanteessa.
Hätätilanteissa
Jos sinä tai joku muu on välittömässä vaarassa, soita 112.
Voit myös ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, turvakotiin tai muihin tahoihin saadaksesi kiireellistä tukea ja suojelua.
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa toisiinsa. Sitä esiintyy usein kotona ja se jää usein piiloon. Väkivalta voi kohdistua nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, läheiseen sukulaiseen tai muuhun läheiseen henkilöön.
Väkivalta voi ilmetä eri muodoissa, ja sen seuraukset ovat yksilöllisiä. Kaikki väkivallan muodot ovat vakavia ja ne on otettava äärimmäisen vakavasti, sillä seuraukset voivat olla jopa hengenvaarallisia. Väkivalta harvoin loppuu itsestään – se pahenee usein ja muuttuu ajan myötä raaemmaksi.
Kaikissa ihmissuhteissa voi syntyä konflikteja, ja riidat ovat luonnollinen osa elämää, mutta väkivalta ei ole koskaan luonnollista. Jos olet huolissasi turvallisuudestasi, jonkun toisen käyttäytyminen herättää sinussa huolta tai jos väkivalta on jo osa arkeanne, tukea ja apua on saatavilla.
Hyvinvointialueella väkivallan vaikutuspiirissä olevat voivat saada tukea – niin väkivallan uhrit, tekijät kuin myös sivulliset todistajat. Väkivalta vaikuttaa koko perheeseen, ja lapset kärsivät erityisen paljon. On tärkeää katkaista väkivallan kierre ja hakea apua.
Mitä on väkivalta?
Fyysinen väkivalta – tekoja, kuten töniminen, lyöminen, potkiminen, hiuksista repiminen, pään lyöminen johonkin, kuristaminen, raapiminen, repiminen, ravistaminen tai ampuma- tai teräaseiden käyttö sekä fyysisellä väkivallalla uhkailu.
Psyykkinen väkivalta – Voi ilmetä alistamisena, kritisoimisena, huutamisena, halveksuntana, kontrollointina, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisena, voimakkaana mustasukkaisuutena, eristämisenä, omaisuuden tuhoamisena, lemmikkien vahingoittamisena tai uhkailuna jollakin näistä teoista. Itsemurhalla uhkailu on myös esimerkki psyykkisestä väkivallasta.
Seksuaalinen väkivalta – esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys, seksuaalinen hyväksikäyttö, pakottaminen seksuaalisiin tekoihin ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen.
Taloudellinen väkivalta – Voi ilmetä esimerkiksi siten, että estetään henkilöä käyttämästä omia rahojaan itsenäisesti, kontrolloidaan tai estetään osallistumasta taloudellisiin päätöksiin, pakotetaan luovuttamaan rahaa tai uhkaillaan taloudellisella väkivallalla tai kiristyksellä.
Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti – Voi tarkoittaa sitä, että lapsi, vanhus tai vammainen henkilö jätetään ilman tarpeellista hoitoa, apua tai huolenpitoa, tai että henkilöä vahingoitetaan lääkkeillä, päihteillä tai kemikaaleilla.
Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta sekä kunniaan liittyvä väkivalta – esimerkiksi pakottaminen uskonnolliseen vakaumukseen, väkivallalla uhkailu tai väkivallan käyttö uskonnon tai kulttuurin nimissä (ns. kunniaväkivalta), sukuelinten silpomisen tai uskonnollisesti perustellut uhkaukset.
Vainoaminen – Toistuvat lähentelyt, seuraaminen tai tarkkailu, jotka aiheuttavat uhrille jatkuvaa pelkoa, kuten uhrin tarkkailu hänen kotinsa tai työpaikkansa läheisyydessä, toistuvat uhkaukset parisuhteen päätyttyä tai uhrin läheisten ahdistelu.
Digitaalinen väkivalta – Voi olla esimerkiksi loukkauksia, kontrollointia, valvontaa tai vahingoittamista tieto- ja viestintätekniikan avulla, kuten laitteiden, älylaitteiden, paikannusteknologian, sovellusten ja pikaviestipalveluiden käyttöä toisen vahingoittamiseksi tai hallitsemiseksi. Se voi myös tarkoittaa väkivallan toteuttamista epäsuorasti muiden henkilöiden, kuten yhteisten lasten, kautta.
Materiaalinen väkivalta – Ilmenee esineiden rikkomisena, seinien hakkaamisena tai esineiden heittelynä. Se herättää pelkoa ja on uhkaavaa. Väkivalta voi myös kohdistua esineisiin, joilla on erityinen merkitys uhrille.
Apua on saatavilla!
On olemassa monia ammattilaisia, jotka tarjoavat tukea sekä perheväkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneille että niille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai ovat huolissaan omasta käyttäytymisestään. Koulutettu henkilöstö auttaa sinua selvittämään tilanteesi ja löytämään oikeanlaisen tuen sinulle ja läheisillesi. Jos epäilet, että väkivaltaa tapahtuu tai on tapahtunut, tai jos olet epävarma tilanteesta, älä epäröi hakea apua.
Apua hyvinvointialueelta
Sosiaali- ja kriisipäivystys
06 218 9555 (24/7)
Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa hyvinvointialueen asukkaita kiireellisissä sosiaalisissa tilanteissa, tarjoaa kiireellistä sosiaalipalvelua sekä kriisiapua.
Seri-tukikeskus
040 589 4752 (24/7), myös tekstiviestillä
Seri-tukikeskus tarjoaa nopeaa apua ja tukea kaikille yli 13-vuotiaille, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
Psykiatrian päivystävä sairaanhoitaja
06 213 2009 (24/7)
Kuka tahansa voi soittaa milloin tahansa maksutta saadakseen neuvontaa ja ohjausta.
Apua muilta toimijoilta
Pohjanmaan turvakoti
06 312 9666 (24/7)
Turvakoti tarjoaa maksutonta apua kaikille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla oleville sukupuolesta ja iästä riippumatta. Se on turvallinen paikka lyhytaikaiseen majoitukseen akuutin kriisin aikana, jossa voit saada kriisiapua, turvallisen asuinpaikan ja psykososiaalista tukea.
Rikosuhripäivystys
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa muun muassa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.
116 006, ma-to klo 9-18 ja pe 9-16.
Lähisuhdeväkivaltayksikkö Avokki
Avokissa työskentelee asiantuntijoita, jotka käsittelevät erilaisia perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja. Avokki tarjoaa apua ja tukea koko perheelle – väkivallan uhrille, väkivallan tekijälle sekä lapsille ja nuorille, jotka ovat todistaneet väkivaltaa. Tukea on saatavilla myös, jos olet huolissasi omasta väkivallan käytöstäsi tai pelkäät alkavasi käyttää väkivaltaa.
FRIDA – Vapaa väkivallasta
FRIDA – Vapaa väkivallasta toimii Pietarsaaressa ja tarjoaa tukea ja apua lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreille. Yhteyttä voi ottaa suoraan väkivaltatilanteessa, jos väkivaltaa on jatkunut pidempään tai jos väkivalta on päättynyt, mutta kokemusten käsittelyyn tarvitaan apua.
050 596 0980 ma-pe klo 8-16
MIELI Kriisikeskus Pohjanmaa
MIELI Kriisikeskus Pohjanmaa tarjoaa maksutonta keskustelutukea elämän kriisitilanteissa ja vaikeissa elämäntilanteissa.
Ma-to klo 9-14, 044 979 2439
Nollalinja
Maksuton valtakunnallinen Nollalinja puh. 080 005 005 kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa.