Vauvan perushoito
Täältä saat tietoa muun muassa vauvan ihosta, kynsistä, vatsantoiminnasta, kylvettämisestä ja yleisimmistä vaivoista.
Vauvan iho
Vastasyntyneellä on usein hilseilevä iho, erityisesti taivekohdista. Tämä ei tarkoita sitä, että vauvan iho olisi kuiva, vaan vauvan kohtuaikainen iho kuoriutuu pois.
Vauvan kuivan ihon tunnistaa siitä, että iho tuntuu karhealta ja saattaa olla ärtyneen näköinen. Kuivan ihon hoidoksi suositellaan silloin paikallista rasvaamista perusvoiteella, kunnes ihon kunto on normaali.
Hormoninäpyt ovat vauvan iholle nousevia pieniä valkoisia näppylöitä. Harmittomat hormoninäpyt ovat runsaimmillaan 6–8 viikon iässä. Näppylät eivät vaadi erityistä hoitoa, normaali ihon vesipesu riittää.
Vauvan otsan alueelle sekä päänahkaan saattaa muodostua karstaa, joka on vaaratonta. Ulkonäöltään kellertävän karstan hoidoksi käy rasvainen perusvoide tai vauvaöljy, joka hierotaan karsta-alueelle ja annetaan vaikuttaa noin tunnin ajan tai yön yli. Tämän jälkeen karsta-alue pestään. Päänahka on hyvä harjata pehmeällä vauvanharjalla päivittäin.
Navan hoito
Puhdista napa puhtaalla vedellä ja pumpulipuikolla. Napa kannattaa sen jälkeen kuivata kuivalla pumpulipuikolla. Haiskahtava napapohja puhdistetaan antiseptisellä liuoksella. Napatynkä irtoaa yleensä 1 – 2 viikon iässä, jolloin navasta saattaa tulla hajua ja veristä eritettä. Se ei ole vaarallista. Puhdista navan pohja säännöllisesti, kunnes se on kuivunut.
Vauvan kynnet
Tulehdusriskin takia vauvan kynnet suositellaan leikattavaksi ensimmäisen kerran noin 1-2 viikon iässä. Ennen kynsienleikkuuta vauvalla on hyvä pitää käsissään tumppuja / sukkia, ettei vauva vahingossa raavi kynsillä kasvojaan. Vauvan kynnet leikataan suoraan, vältetään kynsien muotoilua, näin vältetään mahdolliset tulehdukset. Kynnet on hyvä leikata vauvan nukkuessa, jolloin vauvan nyrkit avautuvat helpommin ja kynsien leikkaaminen on turvallisempaa.
Kylvetys
Vauva on hyvä kylvettää vähintään 1-2x/viikko. Kylpyveden lämpö tulisi olla +37 astetta. Kylpyveteen ei tarvitse lisätä saippuaa, tarvittaessa vauvaöljyä voi lisätä pieni määrä. Vauvan ihon rasvausta ei suositella automaattisesti. Tarvittaessa rasvausta voi tehdä paikallisesti vauvan iholle.
Vaippa-alueen ihonhoito
Vaipat vaihdetaan aina kakan jälkeen ja vaipan imukyvystä sekä vauvan ihon kunnosta riippuen myös pissaamisen jälkeen. Eritteiden aiheuttama ihon ärsytys sekä ihon hautuminen saattavat aiheuttaa vauvalle vaippaihottuman. Se ilmenee takapuolen tai taipeiden punoituksena. Tätä voi ennaltaehkäistä riittävän tiheällä vaipanvaihdolla sekä eritteiden vesipesulla.
Ihoalueen olisi hyvä saada myös ilmakylpyä. Tarpeen mukaan voidaan käyttää sinkkivoidetta tai talkkia, jota levitetään ohut kerros suojaksi hoidettavalle ihoalueelle.
Vatsantoiminta
Vastasyntyneen uloste on ensimmäisinä päivinä väriltään lähes mustaa, sitkeää mekoniumia/ lapsen pihkaa. Muutamien päivien kuluessa uloste alkaa muuttua nestemäisemmäksi ja väriltään kellertäväksi. Alussa vauva ulostaa tiheästi, toiset vauvat jopa jokaisen syötön jälkeen. Tämä on tärkeä merkki siitä, että vauva on saanut riittävästi maitoa.
Pikkuhiljaa ulostamisväli harvenee, mutta normaali ulostamistiheys voi olla hyvinkin vaihteleva. Toiset vauvat ulostavat useampia kertoja vuorokaudessa, toiset vain kerran viikossa. Rintaruokitulla vauvalla ulostamisväli voi olla jopa kymmenen päivää ilman että kyse olisi ummetuksesta. Rintamaitoa saavan vauvan ulosteen väri vaihtelee kellertävästä vihertävään ja tuoksu on yleensä mieto tai hieman hapahko. Äidinmaidonkorviketta saavan vauvan uloste on tyypillisesti kiinteämpää kuin rintamaitoruokitun vauvan.
Ulostaminen saattaa olla hankalaa, vaikka kyse ei olisikaan ummetuksesta. Vauvan ulostamisrefleksiä voidaan helpottaa jumppaamalla jalkoja vatsan päälle tai hieromalla vatsaa kevyesti suoliston suuntaisesti. Myös lämmin kylpy voi auttaa.
Vauvan yleisimmät vaivat
Sammas: Imeväisille saattaa tulla kielen päälle ja poskien limakalvoille valkoista tai joskus harmaata katetta, sammasta. Hoidoksi voi kokeilla sivellä pumpulitikulla kielelle Vichy-vettä tai happamia mehutippoja kuten puolukka- tai sitruunamehua. Lisäksi vauvan käytössä olevat tutit on hyvä puhdistaa keittämällä päivittäin. Jos äiti imettää, rinnanpäähän voi myös sivellä happamia mehutippoja.
Rähmivä silmä: Vastasyntyneen vauvan silmät rähmivät usein. Rähmiminen johtuu kyynelkanavien ahtaudesta. Silmiä puhdistetaan veteen kostutetulla puhtaalla vanulapulla silmän ulkosyrjästä sisäänpäin, jotta mahdolliset bakteerit eivät leviä koko silmään.
Silmien runsas rähmiminen voi olla normaalia, mutta jos silmät punoittavat tai ovat turvoksissa, ota yhteyttä neuvolaan tai terveysasemalle lääkärin arviota varten. Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa reseptin silmätippoihin. Jos kyynelkanavat eivät avaudu itsestään, ne avataan sairaalassa noin 10 kuukauden iässä.
Ilmavaivat: Vauva nielee jonkin verran ilmaa syödessään. Helpoin tapa saada ilma ulos, on saada vauva röyhtäisemään nostamalla vauva vanhemman olkapäälle ruokailun jälkeen. Helpotusta ilmavaivoihin voi myös saada pumppaamalla vauvan jalkoja kohti vatsaa, hieromalla vatsaa kevyesti sekä pitämällä vauvaa sen hereillä ollessa vatsallaan tai pystyasennossa.
Pulauttelu: Toiset vauvat pulauttelevat paljon ruokailujen jälkeen. Kun vauva voi hyvin ja paino nousee, ei pulauttelun suhteen ole aihetta huoleen. Pulauttelua voi yrittää vähentää pitämällä vauvaa pystyasennossa niin paljon, kun mahdollista sekä yrittää välttää vauvan kääntelyä heti ruokailun jälkeen. Yleensä pulauttelu vähenee viimeistään 6 kuukauden iässä, kun vauva aloittaa kiinteiden syömisen.
Ulkoilu
Kesäaikana ulkoilun voi aloittaa lähes heti ja ulkoilun kestoa voi lisätä nopeassa tahdissa. Vauva tulee suojata suoralta auringonpaisteelta. Muista suojata vaunuja hyttysverkolla.
Talvella vauvan kanssa ulkoilu aloitetaan noin parin viikon ikäisenä ja sen kestoa lisätään rauhallisemmassa tahdissa. Pakkasrajana pidetään -10 astetta. Vauva puetaan sään mukaan. Vauva jalat ja kädet tuntuvat usein viileiltä. Vauvan lämpötila kannattaa tarkistaa niskasta, jos se tuntuu lämpimältä on vauvalla sopivan lämmin.